Sijoituspäiväkirjani

Aikaisemmin kirjoitin kuluoptimoidun maailmaindeksin ja sen vastakohdan tuottoerosta pitkällä aikavälillä.  https://taloudellinen-simpanssi.blogspot.com/2021/08/yksinkertaistettu-vai-kuluoptimoitu.html Tuossa vertauksessa hajautus oli lähes yhtä hyvä molemmilla salkuilla, mutta synteettisen SP500 rahaston takia kulusäästöä kertyi noin 0,2 % vuodessa. Entä jos voisimme optimoida salkun kuluja vielä lisää, mutta luopua täydellisestä hajautuksesta? Ajatus houkuttaa itseäni paljon, koska en todellakaan tykkää maksaa kuluja, jos voisin olla maksamatta. Äärimmilleen viety kuluoptimoitu salkku olisi esimerkiksi: 30 % NN indeksirahasto Suomi 50 % NN indeksirahasto Ruotsi 20 % NN indeksirahasto Norja TER: 0 %, lähdeverot: 0 %, transaktiokulut tuntemattomat, mutta oletettavasti hyvin pienet esim. 0,01%. Bonuksena vielä ilmainen kuukausisäästö. Salkun kulut siis käytännössä 0%. Hiukan kevyemmin kuluoptimoitu salkku paremmalla hajautuksella: 15 % NN indeksirahasto Suomi 20 % NN indeksirahasto Ruot

Tässä kirjoituksessa kirjaan ylös itselleni syitä, miksi olen valinnut passiivisen indeksisijoittamisen strategiakseni. Kun tekee mieli metsästää parempia tuottoja milloin mistäkin, voin aina palata lukemaan tätä kirjoitusta ja palauttaa tunteikkaan mieleni maan pinnalle kylmällä rationaalisuudella. Tulen varmasti täyttämään tätä kirjoitusta lisää ajan saatossa. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tuottojen vinouma Yritysten elinkaaren tuotot Yksittäisiä oskaesijoituksia täytyy seurata. Järjetön osta ja pidä strategia ei pärjää pitkällä aikavälillä indeksille. Myyntien ajoittaminen on vaikeaa, sillä parhaita yrityksiä pitäisi pitää pitkään, jotta pääsee nauttimaan tuottojen vinouman mukaisista suurista voittajista, mutta jos ei koskaan myy, tulee erittäin todennäköisesti häviämään indeksille pitkässä juoksussa. Ajan käyttö Indeksisijoittamisella pääsee hyvään tuottoon minimaalisella ajankäytöllä. Koko homman voi jopa automatisoida kuukausisäästöllä. Veroetu Osingot verottomasti ke

Kuten monet tietävät, minulla on ollut vaikeuksia pysyä sijoitussuunnitelmassa. Tutkin ja pohdin kovin mielelläni eri strategioita ja niiden paremmuutta. Olen päätynyt erilaisiin strategioihin vain dumpatakseni ne viikon päästä. Nyt voin ilokseni huomata merkkejä siitä, että olen saattanut vihdoin löytää strategian, jossa voin pysyä. Kun katson henkilökohtaisen Google Keepini "Varainhoito #2" muistiota (niitä on jo kaksi, koska ensimmäisestä loppui tila), on edellisestä kirjauksestani kaksi viikkoa! Sitä ennen kirjauksia löytyy joka päivä tai joka toinen päivä noin vuoden ajalta. Viimeisimmässä kirjauksessani käsittelin sitä, kuinka päädyin lopulta maailmaindeksisalkkuun, ja jos kryptot romahtaisivat, niin ostaisin nordnetin salkkuun sertifikaattina max 10 % salkusta. Helppoa on keksiä uusia kiinnostavia strategioita, ja jännittävää on suorittaa ostoja Nordnetissa. Vaikeaa on pysyä suunnitelmassa, kun mieleen pursuaa ärsykkeitä somesta ja uutisista jatkuvalla syötöllä. Passii

Tehokkaat markkinat ovat indeksisijoittamisen syiden ytimessä. Jos osakkeen hinta on valtavan parviälyn määrittämä julkisesti olemassa olevalla tiedolla, on yksittäisen ihmisen hyvin vaikea voittaa tuota joukkoälyä, paitsi hyvällä tuurilla. Tehokkuuden puolesta puhuu esimerkiksi Spiva raporttien esiin tuoma  vaikeus voittaa indeksiä . Tiivistettynä voidaan sanoa, että pitkällä aikavälillä vain joka kymmenes rahasto pystyy voittamaan indeksinsä kulujen jälkeen. Tämäkin luku on liian optimistinen, koska se ei ota huomioon useita vuosien saatossa suljettuja rahastoja. Yksi vaatimus markkinoiden tehokkuudelle on korkea likviditeetti. Osake on oltava vilkkaan kaupankäynnin kohteena. Epätehokkuuksia voi siis löytyä sieltä, mihin väkijoukko ei katso. Kuvitellaan lapsuuden kylätapahtumista tuttua kolikkojen määrän arvauspeliä. Sadat ellei tuhannet ihmiset kilpailevat arvauksilla siitä, kuinka monta euroa lasipurkissa on. Tutkimuksissa ollaan huomattu, että tällaisten pelien arvausten keskiarvo

Jotta tässä verotuksen luvatussa maassa pääsisi omalla työllä ja sijoittamisella taloudellisesti vapaaksi, täytyy olla joko: Kärsivällinen Onnekas Yrittelijäs Usein kaikkia noita samaan aikaan. Progressiivinen verotus, palkan sivukulut ja kalliit elinkustannukset pitävät huolen, että käteen ei jää hyvästäkään palkasta niin paljon säästettävää, että USA:n puolelta luetut 10 vuoden FIRE (Financial Independence & Retire Early) tavoitteet olisivat kovinkaan realistisia. Suomessa FIREttäjä saattaa hyvinkin joutua suunnittelemaan 20-30 vuoden kivisen taipaleen. Lopussa on jo huomattavasti vanhempi, jos sinne asti edes pääsee. Itse olen ollut jo onnekas onnistuessani spekuloimaan itselleni kovalla riskillä pikalähdön FIRE:n saavuttamiseen. Kärsivällinen en ole ollut, mutta se on kovasti työn alla. Uskon olevani oikealla tiellä, kun pystyin luopumaan spekulatiivisesta sijoittamisesta ja sijoittamaan tylsempiin ja varmempiin kohteisiin. Nyt on kolmannen kohdan aika. Opiskeluaikoinani tein U

Tavoitesalkku 17,5 % VGVF 17,5 % SPPW 17,5 % XDWD 17,5 % EUNL 15 % IS3N 15 % IUSN Parhaan luototustason saa, kun yksikään ETF ei ylitä 20 % salkusta. Aikaisemmin kirjoitin kuukausisäästäväni EUNL + IS3N + IUSN komboon ja sijoittavani myöhemmin isomman kertasumman kuluoptimoituun synteettisiä ja yksittäisiä alueita sisältävään salkkuun. Kuluoptimoinnilla saavutti ihan merkittäviä hyötyjä pitkässä juoksussa, kun salkun koko kasvoi suureksi. Päädyn silti kannattamaan yksinkertaistettua salkkua, joka ei sisällä synteettisiä ETF:iä, joista suurin kuluhyöty tuli. Ei siksi, että uskoisin niiden olevan vaarallisia. Uskon todennäköisemmin niiden verokohtelun muuttuvan tulevaisuudessa huonompaan suuntaan. Sijoitan kuluiltaan hiukan huonompaan vaihtoehtoon, sillä se on yksinkertaisempi. Se koostuu kehittyneen maailman rahastoista, kehittyvien rahastosta ja pienyhtiörahastosta suunnilleen maailman markkinapainossa. Tälläinen allokaatio kestää aikaa. Jopa 60 vuden päästä sen pitäisi edelleen toimia

Tämän Rational Reminder artikkelin mukaan kanadalaisille on hyödyllistä ylipainottaa kotimaatansa. Optimaalinen painotus seuraavan 10 vuoden ajalle kanadalaiselle sijoittajalle on 50-60% kanadalaisia osakkeita, vaikka Kanada on vain 3% globaalista markkinasta. Tällä saa pienimmän volatiliteetin ja kulutehokkuutta. Aika merkittävä väite globaalia markkinapainottamista vastaan. Ilmiö toistuu myös muilla markkinoilla. Australia on vain 2% EUNL-rahaston painosta, ja siellä tehokkain allokaatio ulkomaisiin osakkeisiin seuraavalle 10 vuodelle näyttää olevan 50-60%, eli kotimaan osakkeisiin 40-50%. https://personal.vanguard.com/pdf/ISGGEB_042021_Online.pdf Itseäni kuitenkin kiinnostaa enemmän pitkän aikavälin keskiarvo optimaaliselle allokaatiolle, kuin tuleva 10 vuotta . Onneksi nekin löytyivät.  Tässä  Vanguardin artikkelissa lopusta liitteistä löytyy annualisoituja pidempään dataan perustuvia volatiliteettilaskelmia. Sen tuloksena nähdään muunmuassa, että Kanadalle keskimäärin on optima

USA kallis, Eurooppa halpa? Olen ajatellut indeksejä liikaa niiden maantieteellisen alueen perusteella, enkä niiden sisältävien yhtiöiden perusteella. USA:n pörsseihin sattuu olemaan listattu maailman parhaita yrityksiä tällä hetkellä. Ja siksi ne ovat arvostettu sen mukaisesti.  Historiassa matalammat arvostustasot ovat antaneet jatkossa parempaa tuottoa, kuin korkeampi lähtötilanne. Silti mitään luonnonlakia ei ole, että USA:han listattujen yritysten arvostustasojen olisi tiputtava takaisin historialliseen keskiarvoon. Se saattaa olla todennäköistä, mutta ei kiveen hakattua. Sijoitusbloggaaja Faijan Finanssit  ehdotti luettuani edellisen kirjoitukseni, että voisin harkita sijoittamista Titanium Baltia rahaston rahat kuluoptimoituun salkkuun, ja harrastaa kuukausisijoittamista yksinkertaisempaan maailmaindeksi ETF:ään. Mielestäni se on paras tie eteenpäin. "The winning formula for success in investing is owning the entire stock market through an index fund, and then doing nothing

Koko kehittyneeseen maailmaan sijoittava rahasto on simppeli ja passiivisen indeksisijoittajan ideologian mukainen rahasto. Sellaisilla on kuitenkin yhteensä noin 0,5-0,6 % kokonaiskulut, mikä saattaa jäädä huomiotta, jos tuijottaa pelkkiä hoitokustannuksia. Lyhyesti sanottuna TER:n lisäksi tulevat kulut ovat transaktiokustannuskia, indeksin träkäyseroa sekä suurimmissa määrin lähdeveroja. Pienemmillä vuosikuluilla voi päästä sijoittamalla yksittäisten alueiden rahastoihin sekä synteettisiin rahastoihin. Kuinka paljon hyötyisin itse eri ajanjaksoina tarkasteltuna sillä, että pyrkisin optimoimaan kulut yksinkertaisuuden kustannuksella? Onko hyödyllistä luopua äärimmäisestä yksinkertaisuudesta kulusäästöjen takia? Kulut kannattaa minimoida, mutta sijoittaminen olisi hyvä pitää yksinkertaisena. Pahin vihollinen on sijoittaja itse. Luodaan malli salkku ja tarkastellaan tuloksia. Arvioidaan onko säästöhyöty vaivan arvoista. Edullinen ja yksinkertainen koko maailman kattava salkku olisi kahd

https://www.morningstar.com/articles/1018261/experts-forecast-stock-and-bond-returns-2021-edition Kannattaako nyt ostaa kalliina pidettyjä USA:n markkinoita vai halvemmaksi katsottua Eurooppaa, Aasiaa ja kehittyviä markkinoita? Olen pitkään tuskastellut osakemarkkinoiden korkeiden arvostuskertointen kanssa. Varsinkin USA:n markkinoita pidetään eri syistä ja eri indikaattoreiden mukaan kalliina. Siksi niillä on eri tahojen ennustamana huono tuotto-odotus tulevaisuudessa (vaihtelee negatiivisesta muutamaan prosenttiin 10 vuoden ajalle).  Passiiviselle indeksisijoittajalle ei kuuluisi markkinoiden ajoittaminen. Ei kuuluisi ostaa nyt halpoina pidettyjä alueita ja välttää kalliita alueita. Siksi kiinnostaa pieni laskuharjoitus, minkälainen lopputulos olisi, jos sijoittaja yrittäisi ajoittaa. Tapaus 1. Sijoitetaan 1000 € 20 vuodeksi USA:aan. Ensimmäinen 10 vuotta saadaan 4 % vuosituottoa ja viimeiset 10 vuotta saadaan 8 % tuottoa. Tapaus 2. Sijoitetaan  1000 € 20 vuodeksi Eurooppaan. Ensimmä

Homo Economicus Termi Homo Economicus eli taloudellinen ihminen kuvaa ihmistä, joka käyttäytyy jatkuvasti järkevästi ja pyrkii subjektiivisesti määriteltyihin tavoitteisiinsa optimaalisesti. Peliteoriassa taloudellisen ihmisen oletetaan käyttäytyvän täydellisen rationaalisesti. Haluaisin pyrkiä tähän ideaaliin sijoittajana, mutta joskus käyttäytymiseni on lähempänä simpanssia, kuin ihmistä. Tässä blogissa kirjoitan ylös ajatuksiani sijoittamisesta, jaan muille oppiamiani asioita ja pidän säännöllistä kirjaa omaisuuteni kehittymisestä. Olen käyttänyt tuhottoman paljon aikaa sijoittamiseen liittyvien asioiden tutkimiseen ja miettimiseen. On aika kirjata ajatukseni ylös sen sijaan, että ne jäisivät vain oman mieleni syövereihin. Uskoakseni minulla on jaettavana myös sellaista tietoa, joka voi olla monelle sijoittajalle hyödyllistä. Sijoitustyylini on ollut varsin moninainen, mutta taloudellisen ihmisen ihanteeseen pyrkiäkseni sijoitustyylini yrittää nojautua rationaalisuuteen ja tutkittuu