Home country bias - onko syitä painottaa kotimaata?


Tämän Rational Reminder artikkelin mukaan kanadalaisille on hyödyllistä ylipainottaa kotimaatansa. Optimaalinen painotus seuraavan 10 vuoden ajalle kanadalaiselle sijoittajalle on 50-60% kanadalaisia osakkeita, vaikka Kanada on vain 3% globaalista markkinasta. Tällä saa pienimmän volatiliteetin ja kulutehokkuutta. Aika merkittävä väite globaalia markkinapainottamista vastaan.

Ilmiö toistuu myös muilla markkinoilla. Australia on vain 2% EUNL-rahaston painosta, ja siellä tehokkain allokaatio ulkomaisiin osakkeisiin seuraavalle 10 vuodelle näyttää olevan 50-60%, eli kotimaan osakkeisiin 40-50%.


https://personal.vanguard.com/pdf/ISGGEB_042021_Online.pdf


Itseäni kuitenkin kiinnostaa enemmän pitkän aikavälin keskiarvo optimaaliselle allokaatiolle, kuin tuleva 10 vuotta. Onneksi nekin löytyivät. Tässä Vanguardin artikkelissa lopusta liitteistä löytyy annualisoituja pidempään dataan perustuvia volatiliteettilaskelmia. Sen tuloksena nähdään muunmuassa, että Kanadalle keskimäärin on optimaalinen tulos saatu 75% ulkomaisia osakkeita ja 25% kotimaisia. Ehkä tämä antaisi osviittaa myös Pohjoismaiselle painotukselle.


Eurosijoittajien kannattaisi hajauttaa Euroalueen ulkopuolelle

Mitä tämä tarkoittaisi suomalaiselle sijoittajalle? Suomi on vielä pienempi alue, kuin Kanada. Mutta entäs Suomi, Ruotsi ja Norja? Yhteensä ne ovat noin 1,6 % MSCI Developed World:stä, eli puolet Kanadan painosta. Pitäisikö nämä maat ottaa siis portfolioon 12,5% painolla (puolet Kanadan pitkän aikavälin optimista)?

Toisaalta Australialla, joka on 33% pienempi markkina kuin Kanada, optimi oli noin 35-40% kotimaisia osakkeita, vaikka se on pienempi maa kuin Kanada. Ei voida siis suoraan tehdä päätelmiä markkinan koon mukaan.

Tämän artikkelin perusteella voisi olla jopa hyödyllistä ottaa Nordnet indeksirahastot salkkuun ylipainolla globaaliin markkinapainoon nähden. Samoin kuten Kanadassa, me hyödymme verotuksellisesti merkittävästi sijoittamalla kotimarkkinoillemme. Itse saan suurta nautintoa kulujen minimoimisesta, vaikka kamppailenkin henkisesti sen ja hajautuksen välillä. Nordnet indeksirahastot ovat äärimmäisen houkuttelevia kulujen kannalta.


Mikä voisi olla optimaalinen prosentti suomalaisen home bias:in osalta? Toki loppupeleissä tärkeintä on sijoittajan oman psykologian kannalta allokaatio, jossa voi pysyä. Omalta osaltani uskoisin, että voisin ylipainottaa Suomi ja Ruotsi rahastoja.


Itselle mutulla sopiva prosentti voisi olla vaikka 25%. Norjan jättäisin ehkä kokonaan pois ja ottaisin 10% Suomea ja 15% Ruotsia. Tanska olisi muuten tosi hyvä lisä, mutta samaa verohyötyä ja kuluttomuutta sen kanssa ei pääse nauttimaan.


Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut bloggaukset

Miten kymmenkertaistin varallisuuteni 12 kuukaudessa ja miten melkein tuhosin sen

Kuva
Maaliskuu 2021 Herään herätyskelloon väsyneenä liian lyhyiden yöunien jälkeen. En taaskaan saanut nukuttua tarpeeksi, kuten niin monena yönä viimeisen vuoden aikana. Viimeinen asia mielessäni nukkumaan mennessä ja ensimmäinen herättyäni on Bitcoinin hinta.  Hyvin takertuneen käytösmallin mukaisesti avaan kryptovaluuttasovelluksen kännykältäni jännityksen- ja pelonsekaisin tuntein. Pystyn tuntea, kuinka adrenaliinia erittyy kehooni. Numerot näytöllä määrittävät tulevan päivän mielentilan. Yön aikana Bitcoin oli ensimmäistä kertaa koskaan ylittänyt 60 000 dollarin rajan. Samalla varallisuuteni oli kasvanut yli 450 000 dollarin. Avaan työtietokoneeni, jotta näyn olevani online työkavereille. Kahvin ja aamupalan kanssa analysoin Bitcoinin kurssikäyrää ja selaan Krypto-Twitteriä. Työt eivät kiinnosta minua pätkääkään. Yhden yön aikana varallisuuteni oli kasvanut usean kuukausipalkan verran. Oli töistä silti vielä jotain hyötyä. Sillä pystyi maksamaan kymmenien tuhansien sijoitusluottoja tar
Lue lisää

Yksinkertaistettu vai kuluoptimoitu salkku?

Koko kehittyneeseen maailmaan sijoittava rahasto on simppeli ja passiivisen indeksisijoittajan ideologian mukainen rahasto. Sellaisilla on kuitenkin yhteensä noin 0,5-0,6 % kokonaiskulut, mikä saattaa jäädä huomiotta, jos tuijottaa pelkkiä hoitokustannuksia. Lyhyesti sanottuna TER:n lisäksi tulevat kulut ovat transaktiokustannuskia, indeksin träkäyseroa sekä suurimmissa määrin lähdeveroja. Pienemmillä vuosikuluilla voi päästä sijoittamalla yksittäisten alueiden rahastoihin sekä synteettisiin rahastoihin. Kuinka paljon hyötyisin itse eri ajanjaksoina tarkasteltuna sillä, että pyrkisin optimoimaan kulut yksinkertaisuuden kustannuksella? Onko hyödyllistä luopua äärimmäisestä yksinkertaisuudesta kulusäästöjen takia? Kulut kannattaa minimoida, mutta sijoittaminen olisi hyvä pitää yksinkertaisena. Pahin vihollinen on sijoittaja itse. Luodaan malli salkku ja tarkastellaan tuloksia. Arvioidaan onko säästöhyöty vaivan arvoista. Edullinen ja yksinkertainen koko maailman kattava salkku olisi kahd
Lue lisää

Back to basics

En ole saanut rauhaa sijoittamisesta, vaikka olen yrittänyt. Kun antaa ylituoton kidalle pikkusormen, on vaikea olla tekemättä mitään. Paras tapa, miten sijoittajana voi olla tekemättä mitään, on hyväksyä markkinoiden tuotto, sillä kaikki muu on nollasummapeliä. Indeksisijoittamisen ja kapitalismin ehkä hienoin puoli on se, että se ei ole nollasummapeliä. Heräsin miettimään aikaa 10-20 vuoden päästä. Kun salkkuni on 500,000 € maksan kuukaudessa 245 € pelkkiä hallinnointikuluja Seligsonille. Miljoonan salkulla melkein 500 € kuukaudessa. Jos luetaan mukaan osinkojen lähdeverot, niin kokonaiskulut olisivat Seligsonilla miljoonan salkulla 750 € kuukaudessa. Miljoonan euron salkku on minulle ihan realistinen nykyisen salkun koon, historiallisen osakemarkkinan tuoton ja korkean säästöasteeni takia 10-15 vuoden sisällä. Haluanko maksaa 500 € kuukaudessa Seligsonille siitä, että he hallinnoivat vuodesta toiseen lähes staattista 25 osakkeen salkkua puolestani, vaikka salkun koko olisikin miljoo
Lue lisää

FIRE tavoitteeni, miksi tavoittelen ja miten aion päästä siihen

Kuva
Mikä on tavoitteeni sijoitustoiminnassa ja ennen kaikkea, miksi?  Varallisuus sivultani voi lukea seuraavat tiedot: Varallisuustavoit v uonna 2031: 1 000 000 €  Säästöaste 70 % Varallisuus tällä hetkellä kaikkineen on: 220 000 €  Lasken varallisuuteni myös asunnon, koska se on hyvällä paikalla ja sen arvo kasvaa. Se olisi myös hyvä sijoitusasunto, jos haluaisin pitää sen vuokralla jatkossakin, kun muutamme isompaan asuntoon. Miten ihmeessä pystyn lähes viisinkertaistamaan varallisuuden miljoonaan euroon 10 vuodessa? Uskon sen olevan mahdollista. Tavoite on asetettava korkealle, jotta voi osua edes lähelle. On oltava uskoa, sillä se antaa motivaatiota tehdä tarpeellisia asioita tavoitteen saavuttamiseksi. Mutta aloitetaan ensin tärkeimmästä kysymyksestä, eli miksi haluan saavuttaa miljoonan euron varallisuuden 10 vuodessa ollessani silloin 37-vuotias. Miksi? En ole unelma-alallani. En todellakaan koodannut 6 vuotiaana, enkä 15 vuotiaana, enkä edes 21 vuotiaana. Aloin koodamaan vasta jos
Lue lisää

Kohti itselle sopivampaa sijoitustapaa

Eilisen romahduksen aikana opin viimein, että ETF-sijoittaminen ei ole minua varten. Sormi oli koko ajan myyntinapilla. Mielestäni ETF:t eivät ole piensijoittajille parhaita. Ainakin meille, joille suuren sijoitetun kertasumman tappiolle meneminen harmittaa liikaa. Kurssikehityksen näkee reaaliajassa. On yksinkertaisesti liian helppo myydä, kun arvo sulaa silmien edessä. Myin Nordnetin ETF:t illan päätteeksi onneksi vain parin tonnin päivätappiolla. Yhteensä tappioita 140 000 euron sijoitukselle tuli noin 8000 euroa. Luovutustappioita on nyt siis noin 12 000 euroa vanhentumassa 2027 ja uudet 8000 euroa 2029. Kokeilen vielä perinteistä rahastosijoittamista. Päivitin varainhoitosuunnitelmaan, mihin sijoitan ja miksi.
Lue lisää