Seligson & Co Global Top 25 Brands

Sijoitusstrategiani

• Säästän automatisoidusti kuukausittain ylimääräisen rahan ja unohdan sijoittamisen.
• Tavoittelen markkinaa parempaa tuottoa brändisijoittamisella.
• Sijoituskohteena Seligson & Co Global Top 25 Brands.

Seligson & Co Global Top 25 Brands

Sijoitusstrategiakseni olen valinnut mahdollisimman halpojen indeksirahastojen sijasta melko kalliin semiaktiivisen rahaston. Miksi näin? Pääsyy on se, että haen sillä maailmaindeksiä korkeampaa ja tasaisempaa tuottoa.

Brändisijoittaminen on tuonut ylituottoa

Lähteet: (Hamid, Young, 2022; Dorfleitner, Rößle, Lesser, 2019).

Olen löytänyt tutkimuksia, joissa on tutkittu lähes saman sijoitusstrategian toimeenpanoa, kuin mitä Brands toteuttaa. Brandsin strategia ja tutkimusten malliportfoliot ovat hyvin samankaltaiset ja historiallinen tuotto samansuuntainen kulujen jälkeen. Tutkimustiedon löytäminen sai itseni uskomaan strategiaan vahvemmin, sillä päätökseni sijoittaa Brandsiin ei ollut enää arvailun varassa, vaan myös akateemisten hypoteesien tukema.

Kuitenkin, harva asia on sijoitusmarkkinoilla varmaa, joten ei ole takeita siitä, että brändisijoittamisen tulevaisuus on yhtä loistokas. Jos markkinan yrittää voittaa, joutuu astua epävarmalle alueelle. Todennäköisyydet voi kuitenkin saada puolelleen, jos päätöksien takana on tietoa. Lisäksi tarvitaan vakaumusta päätöksissä pysymiseen. koska vasta vuosikymmenien päästä voidaan vertailla eri sijoitusstrategioiden paremmuutta, joskin silloinkin ne ovat jatkuvassa epävarmuuden tilassa. Ilman vakaumusta, ei voi hyötyä tiedosta, koska strategiassa tulee pysyä pitkään.

Muutama keskeinen asia ylläolevista tutkimuksista.

• Markkina on aliarvioinut brändit osakkeiden hinnoittelussa.
• Yli kolmen prosentin ylituotto maailmaindeksiin verrattuna.
• Ylituotto ei selity faktorialtistuksella.
• Ylituotto säilynyt läpi tarkastelujakson.
• Ylituotto suurimillaan laskumarkkinoissa.
• Vuosittainen tasapainotus tärkeää. Tuotto on pienempi markkina-arvopainotetussa portfoliossa.
• Yksi selitys on, että brändiarvon luontiin käytetyt varat eivät näy yrityksen taseessa omaisuutena. Moni yritys ei erittele brändn luontiin käyttämiään varoja, jolloin brändiarvo on vaikea määrittää. Yritykset, joilla on arvokas brändiarvo, voivat näyttäytyä ylihinnoitelluilta, koska brändiarvo ei näy taseessa, täten johtaen väärinhinnoitteluun.
• Brändiyritykset päihittävät analyytikoiden ennusteet paljon yleisemmin, kuin tavalliset yritykset, mikä johtaa ylituottoon. Edes analyytikot eivät siis osaa arvottaa yrityksen brändiarvoa.
• Brändiarvon pitkän aikavälin vaikutusta yritysten tuottoihin on aliarvioitu.
• Eri bränditutkimuslaitoksien data synnyttää samankaltaisen lopputuloksen.

Brändistrategian tuotto verrattuna indeksiin

Brands on päihittänyt kulusitaan huolimatta maailmaindeksin ja S&P 500 -indeksin.

1.7.1998 - 31.7.2024

MSCI World Net -indeksin vuosittainen tuotto: 6,66 %.

Seligson & Co Global Top 25 Brands vuosittainen tuotto kulujen jälkeen: 9,02 %

Ylituotto: 2,36 %.

100,000 € tuotolla 6,7 % olisi 30 vuodessa: 700,000€

100,000 € tuotolla 9 % olisi 30 vuodessa: 1,330,000 €

Brandsin tuottohistoriasta nähdään, että se on tuottanut pienemmällä heilunnalla enemmän tuottoa. Sen riskikorjattu tuotto on siis parempi, kuten myös absoluuttinen tuotto.

Otan sijoituksellani sen riskin, että markkina ei korjaa hinnoitteluvirhettä sijoitushorisonttini aikana. Tämä on merkittävä riski, sillä preemio on julkisesti tiedossa. Silti uskon, että kyseessä on preemio, joka ansaitaan vasta useiden vuosien tai vuosikymmenien pidon myötä, eikä markkina välttämättä osaa ennustaa kovin tarkasti niin pitkälle. Jos brändipreemio katoaa, tuottanee sijoitus silti ihan kiitettävästi. Rahaston kulut ovat korkeat verrattuna perus indeksirahastoihin.

Jos Brands tuottaa edes 0,5 % paremmin kuin maailmaindeksi, on lopputulos sama tai parempi. Kyse on, uskooko maailman parhaita tuotemerkkejä omistavien yritysten tuottavan 0,5 % paremmin, kuin kaikki maailman julkiset osakkeet. Tutkitusti ovat tuottaneet ja uskon myös jatkossa tuottavan keskimääräistä korkeamman ROE:n ja brändivallihaudan takia. Lisäksi uskon rahaston vuosittaisen tasapainotuksen johtavan korkeampaan riskikorjattuun tuottoon.

Toinen riski, jonka otan, on rahaston sulkemisriski. Rahasto voidaan sulkea tai yhdistää toiseen rahastoon. Sulkemisessa joudun verolle ja yhdistämisessä saatan joutua omistamaan jotain, mitä en halua. Pidän näitä riskejä epätodennäköisinä, mutta mahdollisina. Rahasto on suuri ja sillä on pitkä historia muuttumattomana.

Riittääkö 25 osaketta?

Bessenbinder sykähdytti sijoitusmaailmaa tutkimuksellaan Do Stocks Outpefrom Treasury bills?, jonka mukaan vain muutama prosentti yrityksistä on vastuussa koko maailman osakemarkkinan ylituototsta riskittömään korkoon nähden. Saanko 25 osakkeen otannalla riittävästi näitä supersuoriutujia? Argumentoisin, että strategia johtaa siihen, että sellaisia näiden 25 osakkeen joukkoon mahtuu, sillä Brands pitää aina kulloisenkin ajanjakson suosituimpia tuotemerkkejä salkussaan. Bessenbinderin tutkimuksessas katsottiin koko osakkeen elinkaarta. Siinä missä maailmaindeksi pitää sellaisetkin osakkeet salkussaan, jotka ovat elinkaarensa päässä, Brands vaihtaa heikkenevät tuotemerkit pois arvokkaampiin tuotemerkkeihin. Tällöin salkussa voisi olla keskimäärin maailmaindeksiä paremmin pärjääviä osakkeita, mutta tämä on omaa arvailuani.

Brandsissa on kuitenkin mielestäni markkina-arvopainotettua maailmaindeksiä parempi strategia, eli tasapainotus. Pieni vuosittain tasapainotettu osakesalkku voittaa yli 90 % todennäköisyydellä markkinapainotetun indeksin pitkällä aikavälillä. (Farago, Hjalmarsson, 2022). Tämä siitä huolimatta, että vain pieni määrä osakkeita on vastuussa markkinatuotosta. Pieni tasapainotettu osakemäärä voittaa siksi, että siihen ei pääse muodostumaan liikaa keskittyneisyyttä. Tutkimus on toteutettu 50:llä osakkeella, mutta sopinee jossain määrin myös 25:een osakkeeseen. Yleensä kaikista suurinpaan painoarvoon indeksissä nousseet yritykset tuottavat tulevina vuosikymmeninä indeksiä heikommin.

Brandsin pienen salkun hajautuksen puute ei näytä enää niin pahalta, kun pohditaan siinä olevien yritysten kokoluokkaa. Metodologian mukaisesti siihen pääsee vain sellaisia yritykisä, joiden liiketoimi on hajautettu usealle eri mantereelle ja jotka ovat kokoluokaltaan jättiläisiä. Yksi Apple tai yksi Procter & Gamble voisikin olla useita kymmeniä pienempiä yhtiöitä.

Tunnen itseni sijoittajana

• En ole pystynyt pitämään sijoituksia koko maailmaan sijoittavissa ETF-rahastoissa. Pörssissä on vaara joutua houkutusten ajamiksi, sillä välittäjät pyrkivät maksimoimaan asiakkaiden kaupankäynnin kaikin keinoin. Kaupankäynti lisää kuluja ja aiheuttaa alituottoa.
• Mielestäni ETF:t eivät ole optimaalisia tavallisille pitkäaikaissäästäjille, koska niitä voi treidata reaaliajassa ja niiden treidaamiseen kannustetaan välittäjien toimesta. Kurssien laskiessa romahduksissa voi olla todella vaikeaa olla tekemättä mitään, kun kymmenet tuhannet eurot katoavat reaaliajassa silmien edessä.
• Perinteinen rahasto sopii pitkäaikaissäästäjälle paremmin, koska sen arvo päivitetään vain kerran päivässä, eikä sitä voi ostaa ja myydä ihan hetken mielijohteesta.
• Lisäksi ETF:ien myynnistä ja ostosta aiheutuu transaktiokuluja, jotka rahastosijoituksella voi välttää. Tämä voi olla hyödyllistä, jos haluaa myydä tai ostaa vain pienillä summilla.
• Yksi merkittävä syy, miksi halusin yrittää ETF-sijoituksia, oli kaupankäyntiluotto. Olisi mukava ajatus ostaa pörssiromahduksista vivulla osakkeita. Minulle ei kuitenkaan sovi vipu salkkua vastaan, koska teen herkästi nopeita liikkeitä salkussa. Minulla on myös melko paha uhkapelivietti ja olen aiemmin uhkapelannut keskittämällä kaikki rahani yhteen pienyhtiöön tai kryptovaluuttaan.
• Paras ratkaisu minulle olisi varainhoitaja, joka ei salli nopeita toimenpiteitä salkussa. En ole kuitenkaan valmis sellaisesta maksamaan, eikä se Suomessa ole tapana, joten seuraavaksi paras vaihtoehto on sijoittaa perinteiseen rahastoon rahastoyhtiön kautta, joka on kunnostautunut pitkäjänteisen indeksisijoittamisen puolesta puhujana. Seligson & Co oli tämän sijoitustyylin airut Suomessa.
• Koin ETF-indeksisijoittamisen kasvottomana, juurettomana toimintana. En kokenut oikeasti omistavani mitään, vain epämääräisiä rivejä ruudulla. Brands-rahastossa tunnen jokaisen 25 yhtiöstä ja käytän niiden tuotteita päivittäin. Näiden yhtiöiden omistajana oleminen, vaikkakin epäsuorasti, tuntuu hyvältä. Vakaumus ja sijoituksistaan pitäminen ovat paljon tärkeämpiä, kuin täydellisyyteen pyrkiminen. Sijoittaminen ei voi onnistua, jos ei pysty sitoutua.
• Kun sijoitukseni ei mahdollista vipua salkun omistuksille, minun ei tarvitse seurata markkinoita tietääkseni, milloin vipua pitää ottaa ja milloin maksaa pois. Asetan vain toistuvan tilisiirron rahaston tilille ja sijoitukseni hoituvat automaattisesti. Saan neljä kertaa vuodessa kotiini paperisen katsauksen, kuinka sijoituksellani menee.
• Ylläolevista syistä johtuen myös suora osakesijoittaminen on minulle huono idea.
• Yleisindeksiä pitämällä en voi menestyä indeksiä paremmin. Brändistrategialla se on ollut tutkitusti mahdollista. Voin ajatella optimistisesti, että sijoitukseni voisi tuottaa maailmaindeksiä enemmän, mutta huonossakin tapauksessa se tuottanee kiitettävästi. Brands on pudonnut tähän astisissa laskumarkkinoissa maailmaindeksiä vähemmän, mikä helpottaa sijoituksessa pysymistä.
• Seligson & Co Global Top 25 Brands soveltuu yhdeksi ainoaksi sijoituskohteeksi, jolloin salkusta tulee erittäin yksinkertainen ja helppo. Rahasto tarjoaa globaalin hajautuksen maailman parhaita brändejä omistaviin yhtiöihin, joiden tulokset tulevat usealta mantereelta. Rahaston sisältö elää ajan saatossa brändiarvojen muutosten myötä. Lisäksi siinä on helppo kuukausisäästö, ilmaiset osto- ja myyntitoimeksiannot sekä joustava myynti ostoerittäin, mikä voi olla hyödillinen verojen kannalta.

Lisää perusteluja

• Brändiyhtiöillä on syvät vallihaudat ja hinnoitteluvoimaa.
• Brändiyhtiöillä on korkea oman pääoman tuotto.
• Hyvien yritysten pitäminen on psykologisesti helppoa.
• Saa myös hyödyt kehittyvien maiden väestön kasvusta. Jokainen firma on globaali!
• Jos haluaa yrittää voittaa indeksin, täytyy siitä merkittävästi poiketa.
• Voi sijoittaa vain yhteen kohteeseen, mitään muuta ei tarvita.
• Kuplaantuminen epätodennäköisempää, kuin yleisindeksissä.
• Laatuosakkeet nousevat aina takaisin romahduksista, eivät ole pelkkää hypeä.
• Myynnit voi aloittaa pienempien tuottojen ostoeristä.
• Voin saada vakuutusetuja omistamalla oman vakuutusyhtiöni rahastoa.
• Brands ei seuraa mitään läpinäkyvää kaikkien tietämää indeksiä, jolloin se välttyy hedge-rahastojen harjoittamalta ”index change front-running” -ilmiöltä.
• Brands saa jatkuvasti tuottoa niiltä sijoittajilta luovutuspalkkioiden muodossa, jotka myyvät alle vuoden kestäneitä omistuksiaan.

Sijoitan brändiyhtiöihin rahaston kautta, en suorien osakkeiden kautta

Brandsin strategiassa on vain 25 osaketta. Tutkimusten brändiportfolioissa taas on 50-100. Miksi en vain sijoittaisi suoraan näihin osakkeisiin ja välttäisi 0,6 % vuosittaisen kulun? Tämä onkin sijoitusstrategiassani eniten päänvaivaa aiheuttanut kysymys, sillä kulut ovat suuret tällaisesta semiaktiivisesta rahastosta. Kulut ovat varmat, mutta ylituotto ei ja olemattomilla hallinnointikuluilla saisi maailmaindeksi-ETF:iä. Rahastolla on kuitenkin monia etuja ja laskelmieni mukaan se ei yllättäen tule juurikaan kalliimmaksi, kuin suoraan osakkeisiin sijoittaminen. Suurin etu itselleni on kuitenkin käytösvirheiden minimointi. Tiedän jo, että en pystyisi sellaiseen kurinalaiseen sijoittamiseen, mitä Brandsin portfolion replikointi ja tasapainottaminen suorilla osakkeilla vaatisi.

• Rahasto saa osingot verottomasti Suomessa, mikä tuo vuosikymmenien aikana korkoa korolle.
• Rahasto hakee puolestani ulkomaiden liikaa perimät lähdeverot takaisin.
• Rahastolta ei saa periä lähdeveroja EU-maissa (silti moni perii), mutta yksityissijoittajalta saa.
• Rahastoyhtiöllä on pienemmät valuutanvaihto- ja transaktiokustannukset.
• Rahasto ei maksa pääomatuloveroja vuosittaisesta tasapainotuksesta.
• Rahastossa saa valita, missä järjestyksessä ostettuja osuuksia myy.
• Rahastoon voi kuukausisäästää automatisoidusti.
• Rahastossa uudet sijoitukset jakautuvat tasaisesti kaikkiin yhtiöihin.
• Rahastolla vältän houkutukset yksittäisten osakkeiden poiminnasta.
• Rahastolla vältän käytösvirheet yksittäisten osakkeiden ostojen ja myyntien ajoituksesta.
• Rahaston kulut eivät tule juurikaan kalliimmiksi, kuin suoraan osakkeita poimimalla.

Laskelma: rahasto vai sen replikointi osakkeilla?

Osakepoimijan kulut

• Brandsin osinkoprosentti (2,5 %) * osinkoveroprosentti (25,5 %) = 0,6375 %. (Huom! Laskettu matalimmalla osinkoveroprosentilla.)
• Jos sijoittaja ei hae kaikista Brandsin maista LIIKAA maksettuja lähdeveroja takaisin, mutta Brands hakee, tulee siitä 0,194 % ylimääräinen kulu piensijoittajalle. Tämän luvun saamiseksi olen ensin selvittänyt, kuinka monta prosenttia Brandsista on tällä hetkellä minkäkin maan osakkeissa, sen jälkeen selvittänyt jokaisen kyseisen maan osakkeen osinkoprosentin keskiarvon viimeisen muutaman vuoden ajalta ja laskenut sitten liikaa perityn summan osuuden verrattuna kokonaisvarallisuuteen.
• Nordnetin Private Banking -tasolla tulee päälle 0,08 % transaktiokustannus, mutta ilman private bankinkia se on paljon enemmän. Tasolla 4 se on Ruotsissa 0,25 %, Englannissa 0,30 %, USA:ssa 0,30 %, Saksassa 0,30 %. Sveitsin ja Italian osalta en löydä kulua, koska Nordnet ei niitä tarjoa. Käytän kuitenkin 0,08 % kulua, oletetaan että sijoittaja on private banking tasolla. Kulu täytyy kertoa rahaston turnoverilla 21 %, joka kertoo kuinka paljon rahaston sisällä treidataan. Treidauskulu on siis 0,08 % * 0,21 % = 0,0168 %. Pyöristetään 0,02 %, jotta huomioidaan myös osakkeen osto- ja myyntihinnan erotus kauppaa käydessä.
• Valuutanvaihtokulu. Sen laskeminen on hankalaa, koska valuuttaa vaihdetaan toiseen eri tilanteissa: uuttaa rahaa sijoittaessa, tasapainottaessa jne. Nordnetin valuutanvaihtokulu on 0,075 %, jos on valuuttatili aktiivisena. Voisin käyttää tässä myös turnoveria, eli 0,075 * 0,21 = 0,01575 %.
• Pääomatuloverot on vaikea arvioida, koska niitä voidaan myös mitigoida myymällä tappiolla olevia sijoituksia. Väistämättä niitä kuitenkin jonkin verran tulisi, koska ajan saatossa lähes kaikki valitut osakkeet tuppaavat olemaan voitolla. Mitä suuremmaksi salkku ja voitot kasvaisivat, sitä suuremmiksi tulevat myös pääomatuloverot salkun tasapainottamisesta. Joudun kuitenkin jättämään ne huomiotta kompleksisuuden takia!

---->>> Yksityissijoittajan kulut: 0,6375 + 0,194 + 0,02 + 0,01575 = 0,86725 %.

Rahaston kulut

• Brandsin osinkoprosentti (2,5 %) * osinkoveroprosentti (15 %) = 0,375 %. Brands saa Ruotsin ja Ranskan osingot verottomasti. Yhteensä näiden osuus salkusta on 15 %. Voidaan pienentää siis aiemmin laskettua lähdeveroprosenttia 0,375 % * 0,85 = 0,31875 %.
• Hallinnointikulu 0,59 %
• Transaktiokulut 0,04 %

---->>> Brandsin kulut: 0,31875 + 0,59 % + 0,04 % = 0,94875 %.

Rahastosijoittajan kulut eivät siis ole merkittävästi korkeammat, kuin osakepoimijalla. Huomionarvoista myös, että rahastossa kuluja ei voi välttää, jopa kaikista halvimmissa maailmarahastoissa on noin 0,4-0,5 % kokonaiskulut. Brands on siis vain 0,5 % kalliimpi, mikä rahaston erityisstrategia huomioiden on siedettävää.

Rahaston kulut pienenevät ajan saatossa

Seligsonilla on käytössä myös suurasiakashinnoittelu, jonka avulla rahaston kulut laskevat vuosikymmenien ja salkun koon kasvaessa. Sen myötä pitkässä juoksussa vaaka kallistuu vahvemmin rahastosijoittajan puolelle. Perinnöksi jätettäessä tämä on hyvä asia. Hinnoittelun piiriin pääsee, kun salkku ylittää miljoonan. Tämän jälkeen kaikki miljoonan ylittävät varat saavat -65 % alennuksen hallinnointikuluun.

Kaava:

Alennettu hallinnointipalkkio = suurasiakaspalkkio + kiinteä palvelupalkkio, jossa
suurasiakaspalkkio = normaali hallinnointipalkkio * (1 – alennusprosentti)

kiinteä palvelupalkkio = 5 000 € / vuosi.

Esimerkkilaskelma:

Normaali palkkio vuodessa: 2 000 000 € x 0,59 % = 11 800 €
Suurasiakaspalkkio vuodessa: 11 800 € x (1 - 65 %) = 4 130 €
Kiinteä palvelupalkkio: = 5000 € vuodessa.
Alennettu hallinnointipalkkio: 4 130 € + 5000 € = 9 130 € vuodessa

Johtaa salkun hallinnointikuluihin:

• Puolentoista miljoonan salkulla: 0,54 %
• Kahden miljoonan salkulla: 0,4565 %
• Neljän miljoonan salkulla: 0,3315 %
• Kahdeksan miljoonan salkulla: 0,269 %

Yhteenveto

Kuluja tärkeämpää lienee kuitenkin rahaston helppous. Itselleni kurinalaisen strategian seuraaminen osakepoiminnalla voisi olla todella haastavaa ja sortuisin melko varmasti jatkuvaan strategiasta poikkeamiseen ja säätämiseen sekä markkinan seuraamiseen. Tarkoitus on, että raha työskentelee minun puolestani ja voin itse ajatella sijoittamista mahdollisimman vähän. Elämä on niin katoavaista, että siitä ei pitäisi käyttää sijoittamisen miettimiseen tai tällaisten blogitekstien kirjoittamiseen yhtään enempää, kuin on tarve.