Seligson & Co Global Top 25 Brands

Keskitän kaikki sijoitukseni Seligson & Co Global Top 25 Brands -rahastoon

Brändisijoittaminen on tuonut ylituottoa

Lähteet: (Hamid, Young, 2022; Dorfleitner, Rößle, Lesser, 2019).

• Markkina on aliarvioinut brändit osakkeiden hinnoittelussa.
• Yli kolmen prosentin ylituotto maailmaindeksiin nähden.
• Ylituotto ei selity faktorialtistuksella.
• Ylituotto säilynyt läpi tarkastelujakson.
• Ylituotto suurimillaan laskumarkkinoissa.
• Vuosittainen tasapainotus tärkeää. Preemio on pienempi markkina-arvopainotetussa portfoliossa.
• Ylituotto syntynyt erityisesti tietyiltä sektoreilta, joihin Brandsillä on altistusta.
• Yksi selitys on, että brändiarvon luontiin käytetyt varat eivät näy yrityksen taseessa omaisuutena.
• Moni yritys ei erittele brändn luontiin käyttämiään varoja, jolloin brändiarvo on vaikea määrittää.
• Yritykset, joilla on arvokas brändiarvo, voivat näyttäytyä ylihinnoitelluilta, koska brändiarvo ei näy taseessa, täten johtaen väärinhinnoitteluun.
• Brändiyritykset päihittävät analyytikoiden ennusteet paljon yleisemmin, kuin tavalliset yritykset, mikä johtaa ylituottoon. Edes analyytikot eivät siis osaa arvottaa yrityksen brändiarvoa.
• Brändiarvon pitkän aikavälin vaikutusta yritysten tuottoihin on aliarvioitu.
• Eri bränditutkimuslaitoksien data synnyttää samankaltaisen ylituoton.
• Brandsin strategia ja tutkimusten malliportfoliot ovat hyvin samankaltaiset ja historiallinen tuotto samansuuntainen kulujen jälkeen.

1.7.1998 - 31.7.2024

MSCI World Net -indeksin vuosittainen tuotto: 6,66 %.

Seligson & Co Global Top 25 Brands vuosittainen tuotto: 9,02 %

Ylituotto: 2,36 %.

100,000 € tuotolla 6,7 % olisi 30 vuodessa: 700,000€

100,000 € tuotolla 9 % olisi 30 vuodessa: 1,330,000 €

Brandsin tuottohistoriasta nähdään, että se on tuottanut pienemmällä heilunnalla enemmän tuottoa. Sen riskikorjattu tuotto on siis parempi, kuten myös absoluuttinen tuotto.

Otan sijoituksellani sen riskin, että markkina ei korjaa hinnoitteluvirhettä sijoitushorisonttini aikana. Tämä on merkittävä riski, sillä preemio on julkisesti tiedossa. Jos brändipreemio katoaa, tuottanee sijoitus silti ihan kiitettävästi. Rahaston kulut ovat korkeat verrattuna perus indeksirahastoihin, mutta eivät liian korkeat.

Toinen riski, jonka otan, on rahaston sulkemisriski. Rahasto voidaan sulkea tai yhdistää toiseen rahastoon. Sulkemisessa joudun verolle ja yhdistämisessä saatan joutua omistamaan jotain, mitä en halua. Pidän näitä riskejä epätodennäköisinä. Rahasto on suuri, sillä on pitkä historia ja se on tuottanut hyvin. Riski kasvaa, jos rahasto tuottaa pitkään huonosti. Tällöin voikin olla aika vaihtaa sijoituskohdetta.

Riittääkö 25 osaketta?

Pieni vuosittain tasapainotettu osakesalkku voittaa yli 90 % todennäköisyydellä markkinapainotetun indeksin pitkällä aikavälillä. (Farago, Hjalmarsson, 2022)

• Markkina-arvopainotettu indeksirahasto menettää hajautustaan, kun sen omistukset keskittyvät suurimpiin yhtiöihin.
• Indeksin suurimmat osakkeet tuottavat yleensä heikommin sen jälkeen, kun ovat nousseet kärkeen.
• Tutkimus toteutettu 50:llä osakkeella, mutta sopinee jossain määrin myös 25:een osakkeeseen.
• Brandsin jokainen yhtiö toimii usealla mantereella, jolloin maakohtainen riski on pieni.
• Brandsin yhtiöiden listausmaat sekä Yhdysvalloista että Euroopasta.

Tunnen itseni sijoittajana

En ole pystynyt pitämään sijoituksia koko maailmaan sijoittavissa ETF-rahastoissa. Pörssissä on vaara joutua houkutusten ajamiksi, sillä välittäjät pyrkivät maksimoimaan asiakkaiden kaupankäynnin kaikin keinoin. Kaupankäynti lisää kuluja ja aiheuttaa alituottoa.

Mielestäni ETF:t eivät sovi tavallisille pitkäaikaissäästäjille, koska niitä voi treidata reaaliajassa ja niiden treidaamiseen kannustetaan välittäjien toimesta. Kurssien laskiessa romahduksissa voi olla todella vaikeaa olla tekemättä mitään, kun kymmenet tuhannet eurot katoavat reaaliajassa silmien edessä.

Perinteinen rahasto sopii pitkäaikaissäästäjälle paremmin, koska sen arvo päivitetään vain kerran päivässä, eikä sitä voi ostaa ja myydä hetken mielijohteesta. Vaikka tekisi toimeksiannon, sen toteuttamisessa kestää pari päivää, jolloin sen ehtii vielä perua.

Yksi merkittävä syy, miksi halusin yrittää ETF-sijoituksia, oli kaupankäyntiluotto. Olisi mukava ajatus ostaa pörssiromahduksista vivulla osakkeita. Minulle ei kuitenkaan sovi vipu salkkua vastaan, koska teen herkästi nopeita liikkeitä salkussa. Minulla on myös melko paha uhkapelivietti ja olen aiemmin uhkapelannut keskittämällä kaikki rahani yhteen pienyhtiöön tai kryptovaluuttaan.

Paras ratkaisu minulle olisi varainhoitaja, joka ei salli nopeita toimenpiteitä salkussa. En ole kuitenkaan valmis sellaisesta maksamaan, eikä se Suomessa ole tapana, joten seuraavaksi paras vaihtoehto on sijoittaa perinteiseen rahastoon rahastoyhtiön kautta, joka on kunnostautunut pitkäjänteisen indeksisijoittamisen puolesta puhujana. Seligson & Co oli tämän sijoitustyylin airut Suomessa.

Koin ETF-indeksisijoittamisen kasvottomana, juurettomana toimintana. En kokenut oikeasti omistavani mitään, vain epämääräisiä rivejä ruudulla. Brands-rahastossa tunnen jokaisen 25 yhtiöstä ja käytän niiden tuotteita päivittäin. Näiden yhtiöiden omistajana oleminen, vaikkakin epäsuorasti, tuntuu hyvältä. Vakaumus ja sijoituksistaan pitäminen ovat paljon tärkeämpiä, kuin täydellisyyteen pyrkiminen. Sijoittaminen ei voi onnistua, jos ei pysty sitoutua.

Sijoittaminen Brandsiin tyydyttää minussa metsästyksen nälän. Yleisindeksiä pitämällä en voi menestyä indeksiä paremmin. Brändistrategialla se on ollut tutkitusti mahdollista. Voin ajatella optimistisesti, että sijoitukseni voisi tuottaa maailmaindeksiä enemmän, mutta samalla tunnen, että se on turvallinen. Huonossakin tapauksessa se tuottanee kiitettävästi. Brands on pudonnut laskumarkkinoissa maailmaindeksiä vähemmän, mikä helpottaa sijoituksessa pysymistä.

Kun sijoitukseni ei mahdollista vipua salkun omistuksille, minun ei tarvitse seurata markkinoita tietääkseni, milloin vipua pitää ottaa ja milloin maksaa pois. Asetan vain toistuvan tilisiirron rahaston tilille ja sijoitukseni hoituvat automaattisesti. Saan neljä kertaa vuodessa kotiini paperisen katsauksen, kuinka sijoituksellani menee.

Seligson & Co Global Top 25 Brands soveltuu yhdeksi ainoaksi sijoituskohteeksi, jolloin salkusta tulee erittäin yksinkertainen ja helppo. Rahasto tarjoaa globaalin hajautuksen maailman parhaita brändejä omistaviin yhtiöihin. Rahaston sisältö elää ajan saatossa brändiarvojen muutosten myötä. Helppo kuukausisäästö, ilmaiset osto- ja myyntitoimeksiannot sekä joustava myynti ostoerille. Varma vaurastuminen rauhallisesti ja uskoen omaan strategiaan.

Lisää perusteluja

• Brändiyhtiöillä on syvät vallihaudat ja hinnoitteluvoimaa.
• Brändiyhtiöillä on korkea oman pääoman tuotto.
• Brändiyhtiöt ovat laadukkaita.
• Aina maailman parhaiden brändien firmat salkussa.
• Pudottaa huononevat brändit pois.
• Puolet stabiileja osakkeita ja puolet volatiilimpejä.
• Tasapainotus vuosittain johtaa hyvään riskikorjattuun tuottoon.
• Hyvien yritysten pitäminen on psykologisesti helppoa.
• Rahasto tarjoaa valuuttahajautusta, sillä se sisältää useiden eri maiden yrityksiä.
• Saa myös hyödyt kehittyvien maiden väestön kasvusta. Jokainen firma on globaali!
• Jos haluaa yrittää voittaa indeksin, täytyy siitä merkittävästi poiketa.
• Voi sijoittaa vain yhteen kohteeseen, mitään muuta ei tarvita.
• Laatuosakkeet nousevat aina takaisin romahduksista, eivät ole pelkkää hypeä.
• Kuplaantuminen epätodennäköisempää, kuin yleisindeksissä.
• Myynnit voi aloittaa pienempien tuottojen ostoeristä.
• Seligson on Lähi-Tapiolan omistama sijoitusyhtiö.
• Rahoitan hallinnointikuluilla omaa vakuutusyhtiötäni.

Sijoitan brändiyhtiöihin rahaston kautta, en suorien osakkeiden kautta

• Rahasto saa osingot verottomasti Suomessa, mikä tuo vuosikymmenien aikana korkoa korolle.
• Rahasto hakee puolestani ulkomaiden liikaa perimät lähdeverot.
• Rahastolta ei saa periä lähdeveroja EU-maissa, mutta yksityissijoittajalta saa.
• Rahastoyhtiöllä on pienemmät valuutanvaihto- ja transaktiokustannukset.
• Rahasto ei maksa pääomatuloveroja vuosittaisesta tasapainotuksesta.
• Rahastossa saa valita, missä järjestyksessä ostettuja osuuksia myy.
• Rahastoon voi kuukausisäästää automatisoidusti.
• Rahastossa uudet sijoitukset jakautuvat tasaisesti kaikkiin yhtiöihin.
• Rahastolla vältän houkutukset yksittäisten osakkeiden poiminnasta.
• Rahastolla vältän käytösvirheet yksittäisten osakkeiden ostojen ja myyntien ajoituksesta.

Laskelma: rahasto vai sen replikointi osakkeilla?

Osakepoimijan kulut

• Brandsin osinkoprosentti (2,5 %) * osinkoveroprosentti (25,5 %) = 0,6375 %. (Huom! Laskettu matalimmalla osinkoveroprosentilla, jos saa isoja osinkoja, niin prosentti on 28,9%, jolloin kulu on 0,7225 %.)
• Jos sijoittaja ei hae kaikista Brandsin maista LIIKAA maksettuja lähdeveroja takaisin, mutta Brands hakee, tulee siitä 0,194 % ylimääräinen kulu piensijoittajalle. Tämän luvun saamiseksi olen ensin selvittänyt, kuinka monta prosenttia Brandsista on tällä hetkellä minkäkin maan osakkeissa, sen jälkeen selvittänyt jokaisen kyseisen maan osakkeen osinkoprosentin keskiarvon viimeisen muutaman vuoden ajalta ja laskenut sitten liikaa perityn summan osuuden verrattuna kokonaisvarallisuuteen.
• Nordnetin Private Banking -tasolla tulee päälle 0,08 % transaktiokustannus, mutta ilman private bankinkia se on paljon enemmän. Tasolla 4 se on Ruotsissa 0,25 %, Englannissa 0,30 %, USA:ssa 0,30 %, Saksassa 0,30 %. Sveitsin ja Italian osalta en löydä kulua, koska Nordnet ei niitä tarjoa. Käytän kuitenkin 0,08 % kulua, oletetaan että sijoittaja on private banking tasolla. Kulu täytyy kertoa rahaston turnoverilla 21 %, joka kertoo kuinka paljon rahaston sisällä treidataan. Treidauskulu on siis 0,08 % * 0,21 % = 0,0168 %. Pyöristetään 0,02 %, jotta huomioidaan myös osakkeen osto- ja myyntihinnan erotus kauppaa käydessä.
• Valuutanvaihtokulu. Sen laskeminen on hankalaa, koska valuuttaa vaihdetaan toiseen eri tilanteissa: uuttaa rahaa sijoittaessa, tasapainottaessa jne. Nordnetin valuutanvaihtokulu on 0,075 %, jos on valuuttatili aktiivisena. Voisin käyttää tässä myös turnoveria, eli 0,075 * 0,21 = 0,01575 %.
• Pääomatuloverot on vaikea arvioida, koska niitä voidaan myös mitigoida myymällä tappiolla olevia sijoituksia. Väistämättä niitä kuitenkin jonkin verran tulisi, koska ajan saatossa lähes kaikki valitut osakkeet tuppaavat olemaan voitolla. Mitä suuremmaksi salkku ja voitot kasvaisivat, sitä suuremmiksi tulevat myös pääomatuloverot salkun tasapainottamisesta. Joudun kuitenkin jättämään ne huomiotta kompleksisuuden takia!

Osakepoimijan suurimmat kulut (0,6375 %) tulivat osinkoveroista, mutta osinkojen verotuksen vertailu on todella kompleksista. Voiko osinkoveroja laskea kuluiksi, sillä maksaahan rahastosijoittajakin osingoista kulut lopulta myydessään? Yritän laskea, mitä seuraa 30 vuoden aikavälillä, jos sijoittaja maksaa osinkoverot.

Oletukset:

• 9 % vuosittainen tuotto
• Sijoitettu summa: 100,000 €
• Sijoitusaika: 30v
• Osakepoimijan vuosittainen kulu osingosta: 0,6375 %
• Rahaston vuosittainen kulu osingoista: 0,31875 %

Osakepoimija saa siis 0,3 % vuodessa vähemmän tuottoa. 

Se tekee 30 vuodessa 105,288 € vähemmän tuottoa.

Tähän loppuu kykyni laskea. Nimittäin, vielä jää paljon huomioimatta asioita. 

• Rahasto toki joutuu lopulta maksamaan veron osingosta Suomen verottajalle, kun osuuksia myy. Tällöin se maksaa vähintään 20 %:n veroa osingosta hankintameno-olettamaa käyttäen sen 15 %:n lähdeveron päälle, mikä kyseisestä osingosta perittiin jo sen irtoamishetkellä. Kokonaisvero on siis 10 % korkeampi, kuin suoraan sijoittavalla, mutta rahastolla osinkoverotuksen vaikutus vuosittaiseen tuottoon on pienempi. Kattaako vuosien saatossa kertynyt suurempi korkoa korolle -summa rahaston suuremman lopullisen osinkoveroprosentin? Mielestäni näyttää siltä, että kyllä ja reilusti. Mikään pakkohan ei ole rahastosijoittajan myydä 30 vuoden päästä koko sijoitusta, vaan hän myy ainoastaan osia. Tällöin suurin osa saaduista osingoista saa kasvaa edelleen korkoa korolle.
• Lisäksi on hyvä huomata ne tosiasiat, että EU-maat eivät saisi periä rahastolta lähdeveroja osingoista ja että rahasto saa helpommin haettua liikaa maksetut lähdeverot takaisin. Piensijoittajalle hakuprosessi on todella hankala ja käytännössä tekee turhaksi Brandsin strategian täydellisen replikoinnin.
• Poimija sijoittaa uuden sijoituksen aina osingon irtoamisen jälkeen. Tällöin hän ei pääse hyödyntämään hankintameno-olettamaa yhtä laajasti, kuin rahastosijoittaja, koska osinkosijoituksilla kestää aina 10 vuotta päästä edullisen hankintameno-olettaman piiriin.
• Näiden seikkojen valossa uskon, että on ihan OK pitää osinkoa kuluna. Ajan saatossa korkeampi osinkokulu aiheuttaa suuren erotuksen korkoa korolle -ilmiön takia. Rahasto mahdollistaa myös paremman joustavuuden sille, milloin realisoi voittoja.

---->>> Yksityissijoittajan kulut: 0,6375 + 0,194 + 0,02 + 0,01575 = 0,86725 %.

Rahaston kulut

• Brandsin osinkoprosentti (2,5 %) * osinkoveroprosentti (15 %) = 0,375 %. Brands saa Ruotsin ja Ranskan osingot verottomasti. Yhteensä näiden osuus salkusta on 15 %. Voidaan pienentää siis aiemmin laskettua lähdeveroprosenttia 0,375 % * 0,85 = 0,31875 %.
• Hallinnointikulu 0,59 %
• Transaktiokulut 0,04 %

---->>> Brandsin kulut: 0,31875 + 0,59 % + 0,04 % = 0,94875 %.

Rahastosijoittajan kulut eivät siis ole merkittävästi korkeammat, kuin osakepoimijalla. Huomionarvoista myös, että rahastossa kuluja ei voi välttää, jopa kaikista halvimmissa maailmarahastoissa on noin 0,4-0,5 % kokonaiskulut. Brands on siis vain 0,5 % kalliimpi, mikä rahaston erityisstrategia huomioiden on siedettävää.

Seligsonilla on käytössä myös suurasiakashinnoittelu, jonka avulla rahaston kulut laskevat vuosikymmenien ja salkun koon kasvaessa. Sen myötä pitkässä juoksussa vaaka kallistuu vahvemmin rahastosijoittajan puolelle. Perinnöksi jätettäessä tämä on hyvä asia. Hinnoittelun piiriin pääsee, kun salkku ylittää miljoonan. Tämän jälkeen kaikki miljoonan ylittävät varat saavat -65 % alennuksen hallinnointikuluun.

Kaava:

Alennettu hallinnointipalkkio = suurasiakaspalkkio + kiinteä palvelupalkkio, jossa
suurasiakaspalkkio = normaali hallinnointipalkkio * (1 – alennusprosentti)

kiinteä palvelupalkkio = 5 000 € / vuosi.

Esimerkkilaskelma:

Normaali palkkio vuodessa: 2 000 000 € x 0,59 % = 11 800 €
Suurasiakaspalkkio vuodessa: 11 800 € x (1 - 65 %) = 4 130 €
Kiinteä palvelupalkkio: = 5000 € vuodessa.
Alennettu hallinnointipalkkio: 4 130 € + 5000 € = 9 130 € vuodessa

Johtaa salkun hallinnointikuluihin:

• Puolentoista miljoonan salkulla: 0,54 %
• Kahden miljoonan salkulla: 0,4565 %
• Neljän miljoonan salkulla: 0,3315 %
• Kahdeksan miljoonan salkulla: 0,269 %

Kuluja tärkeämpää lienee kuitenkin rahaston helppous. Itselleni kurinalaisen strategian seuraaminen osakepoiminnalla voisi olla todella haastavaa ja sortuisin melko varmasti jatkuvaan strategiasta poikkeamiseen ja säätämiseen sekä markkinan seuraamiseen. Tarkoitus on, että raha työskentelee minun puolestani ja voin itse ajatella sijoittamista mahdollisimman vähän. Elämä on niin katoavaista, että siitä ei pitäisi käyttää sijoittamisen miettimiseen tai tällaisten blogitekstien kirjoittamiseen yhtään enempää, kuin on tarve.