Sijoitusstrategia

Sijoittamiseni pelisäännöt:

- Sijoitan Seligson & Co Global Top 25 Brands -rahastoon.

- Sijoituskohde on riittävän hyvä minulle enkä kyseenalaista sitä enää.

- En harkitse mitään muita sijoituksia.

- Suurin hallittava ongelma on oma käytökseni.

- Sijoitan kuukausittain automaattisesti 1500 €.

Brändisijoittaminen on tuonut ylituottoa

  • Markkina on aliarvioinut brändit osakkeiden hinnoittelussa.
  • Yli kolmen prosentin ylituotto maailmaindeksiin nähden.
  • Ylituotto ei selity faktorialtistuksella.
  • Ylituotto säilynyt läpi tarkastelujakson.
  • Ylituotto suurimillaan laskumarkkinoissa.
  • Vuosittainen tasapainotus tärkeää. Preemio on pienempi markkina-arvopainotetussa portfoliossa.
  • Moni yritys ei erittele brändin luontiin käyttämiään varoja, jolloin brändiarvo on vaikea määrittää.
  • Yritykset, joilla on arvokas brändiarvo, voivat näyttäytyä ylihinnoitelluilta, koska brändiarvo ei näy taseessa, täten johtaen väärinhinnoitteluun.
  • Brändiyritykset päihittävät analyytikoiden ennusteet paljon yleisemmin, kuin tavalliset yritykset, mikä johtaa ylituottoon. Edes analyytikot eivät siis osaa arvottaa yrityksen brändiarvoa.
  • Brändiarvon pitkän aikavälin vaikutusta yritysten tuottoihin on aliarvioitu.
  • Eri bränditutkimuslaitoksien data synnyttää samankaltaisen ylituoton.
  • Brandsin strategia ja tutkimusten malliportfoliot ovat melko samankaltaiset ja historiallinen tuotto samansuuntainen kulujen jälkeen.

1.7.1998 - 31.7.2024
MSCI World Net -indeksin vuosittainen tuotto: 6,66 %.
Seligson & Co Global Top 25 Brands vuosittainen tuotto: 9,02 %
Ylituotto: 2,36 %.


Päivitys 20.8.2025:

1.7.1998 - 20.8.2025
MSCI World Net -indeksin vuosittainen tuotto: 6,72 %
Seligson & Co Global Top 25 Brands vuosittainen tuotto: 8,78 %
Ylituotto on laskenut hieman : 2,06 %.

Brands on tuottanut pienemmällä heilunnalla enemmän tuottoa. Sen riskikorjattu tuotto on siis parempi, kuten myös absoluuttinen tuotto.

Otan sijoituksellani sen riskin, että markkina ei korjaa hinnoitteluvirhettä sijoitushorisonttini aikana. Tämä on merkittävä riski, sillä preemio on julkisesti tiedossa. Jos brändipreemio katoaa, tuottanee sijoitus silti ihan kiitettävästi. Rahaston kulut ovat korkeat verrattuna perus indeksirahastoihin, mutta eivät liian korkeat.

Toinen riski, jonka otan, on rahaston sulkemisriski. Rahasto voidaan sulkea tai yhdistää toiseen rahastoon. Sulkemisessa joudun verolle ja yhdistämisessä saatan joutua omistamaan jotain, mitä en halua. Rahasto on suuri, sillä on pitkä historia ja se on tuottanut hyvin. Riski kasvaa, jos pääomia lähtee merkittävästi.


Riittääkö 25 osaketta?

Pieni vuosittain tasapainotettu osakesalkku voittaa yli 90 % todennäköisyydellä markkinapainotetun indeksin pitkällä aikavälillä. (Farago, Hjalmarsson, 2022)

  • Markkina-arvopainotettu indeksirahasto menettää hajautustaan, kun sen omistukset keskittyvät suurimpiin yhtiöihin.
  • Indeksin suurimmat osakkeet tuottavat yleensä heikommin sen jälkeen, kun ovat nousseet kärkeen.
  • Tutkimus toteutettu 50:llä osakkeella, mutta sopinee jossain määrin myös 25:een osakkeeseen.
  • Brandsin jokainen yhtiö toimii usealla mantereella, jolloin maakohtainen riski on pieni.

Lisää perusteluja

  • Brändiyhtiöillä on syvät vallihaudat ja hinnoitteluvoimaa.
  • Brändiyhtiöillä on korkea oman pääoman tuotto.
  • Brändiyhtiöt ovat laadukkaita.
  • Aina maailman parhaiden brändien firmat salkussa.
  • Pudottaa huononevat brändit pois.
  • Tasapainotus vuosittain johtaa hyvään riskikorjattuun tuottoon.
  • Hyvien yritysten pitäminen on psykologisesti helppoa.
  • Rahasto tarjoaa valuuttahajautusta, sillä se sisältää useiden eri maiden yrityksiä.
  • Saa myös hyödyt kehittyvien maiden väestön kasvusta. Jokainen firma on globaali.
  • Jos haluaa voittaa indeksin, täytyy siitä merkittävästi poiketa.
  • Voi sijoittaa vain yhteen kohteeseen, mitään muuta ei tarvita.
  • Laatuosakkeet nousevat aina takaisin romahduksista, eivät ole pelkkää hypeä.
  • Kuplaantuminen epätodennäköisempää, kuin yleisindeksissä.
  • Myynnit voi aloittaa pienempien tuottojen ostoeristä.
  • Seligson on Lähi-Tapiolan omistama sijoitusyhtiö.
  • Rahoitan hallinnointikuluilla omaa vakuutusyhtiötäni ja suomalaista yritystä.

Sijoitan brändiyhtiöihin rahaston kautta, en suorien osakkeiden kautta

  • Rahasto saa osingot verottomasti Suomessa, mikä tuo vuosikymmenien aikana korkoa korolle.
  • Rahasto hakee puolestani ulkomaiden liikaa perimät lähdeverot.
  • Rahastolta ei saa periä lähdeveroja EU-maissa, mutta yksityissijoittajalta saa.
  • Rahastoyhtiöllä on pienemmät valuutanvaihto- ja transaktiokustannukset.
  • Rahasto ei maksa pääomatuloveroja vuosittaisesta tasapainotuksesta.
  • Rahastossa saa valita, missä järjestyksessä ostettuja osuuksia myy.
  • Rahastoon voi kuukausisäästää automatisoidusti.
  • Rahastossa uudet sijoitukset jakautuvat tasaisesti kaikkiin yhtiöihin.
  • Rahastolla vältän houkutukset yksittäisten osakkeiden poiminnasta.
  • Rahastolla vältän käytösvirheet yksittäisten osakkeiden ostojen ja myyntien ajoituksesta.
 

Brandsin kokonaiskulut ovat hieman alle prosentin, kun huomioidaan kaikki kulut. Brandsin etu indeksirahastoon verrattuna on se, että sen ei tarvitse seurata indeksiä. Kulut indeksin seuraamisesta ovat arviolta noin 0,5 %. Se on jo melkein Brandsin hallinnointipalkkion verran, jolloin Brands ei itseasiassa olekaan sen kalliimpi, kuin tavallinen maailmaindeksirahasto.

Seligsonilla on käytössä myös suurasiakashinnoittelu, jonka avulla rahaston kulut laskevat salkun koon kasvaessa. Perinnöksi jätettäessä tämä on hyvä asia. Hinnoittelun piiriin pääsee, kun salkku ylittää miljoonan. Tämän jälkeen kaikki miljoonan ylittävät varat saavat -65 % alennuksen hallinnointikuluun, mutta kiinteän palvelupalkkion takia alennus alkaa näkyä vasta suuremmalla salkulla.

Kaava:

Alennettu hallinnointipalkkio = suurasiakaspalkkio + kiinteä palvelupalkkio, jossa
suurasiakaspalkkio = normaali hallinnointipalkkio * (1 – alennusprosentti)
kiinteä palvelupalkkio = 5 000 € / vuosi.

Esimerkkilaskelma:

Normaali palkkio vuodessa: 2 000 000 € x 0,59 % = 11 800 €
Suurasiakaspalkkio vuodessa: 11 800 € x (1 - 65 %) = 4 130 €
Kiinteä palvelupalkkio: = 5000 € vuodessa.
Alennettu hallinnointipalkkio: 4 130 € + 5000 € = 9 130 € vuodessa

Johtaa salkun hallinnointikuluihin:

  • Puolentoista miljoonan salkulla: 0,54 %
  • Kahden miljoonan salkulla: 0,4565 %
  • Neljän miljoonan salkulla: 0,3315 %
  • Kahdeksan miljoonan salkulla: 0,269 %


Tunnen itseni sijoittajana

En ole pystynyt pitämään sijoituksia koko maailmaan sijoittavissa ETF-rahastoissa. Pörssissä on vaara joutua houkutusten ajamiksi, sillä välittäjät pyrkivät maksimoimaan asiakkaiden kaupankäynnin kaikin keinoin. Kaupankäynti lisää kuluja ja aiheuttaa alituottoa.

Mielestäni ETF:t eivät sovi tavallisille pitkäaikaissäästäjille, koska niitä voi treidata reaaliajassa ja niiden treidaamiseen kannustetaan välittäjien toimesta. Kurssien laskiessa romahduksissa voi olla todella vaikeaa olla tekemättä mitään, kun kymmenet tuhannet eurot katoavat reaaliajassa silmien edessä.

Perinteinen rahasto sopii pitkäaikaissäästäjälle paremmin, koska sen arvo päivitetään vain kerran päivässä, eikä sitä voi ostaa ja myydä hetken mielijohteesta. Vaikka tekisi toimeksiannon, sen toteuttamisessa kestää pari päivää, jolloin sen ehtii vielä perua.

Yksi merkittävä syy, miksi halusin yrittää ETF-sijoituksia, oli kaupankäyntiluotto. Olisi mukava ajatus ostaa pörssiromahduksista vivulla osakkeita. Minulle ei kuitenkaan sovi vipu salkkua vastaan, koska teen herkästi nopeita liikkeitä salkussa. Minulla on myös melko paha uhkapelivietti ja olen aiemmin uhkapelannut keskittämällä kaikki rahani yhteen pienyhtiöön tai kryptovaluuttaan.

Kun sijoitukseni ei mahdollista vipua salkun omistuksille, minun ei tarvitse seurata markkinoita tietääkseni, milloin vipua pitää ottaa ja milloin maksaa pois. Asetan vain toistuvan tilisiirron rahaston tilille ja sijoitukseni hoituvat automaattisesti. Saan neljä kertaa vuodessa kotiini paperisen katsauksen, kuinka sijoituksellani menee.

Paras ratkaisu minulle olisi varainhoitaja, joka ei salli nopeita toimenpiteitä salkussa. En ole kuitenkaan valmis sellaisesta maksamaan, joten seuraavaksi paras vaihtoehto on sijoittaa perinteiseen rahastoon rahastoyhtiön kautta, joka on kunnostautunut pitkäjänteisen indeksisijoittamisen puolesta puhujana. Seligson & Co oli tämän sijoitustyylin airut Suomessa.

Koin ETF-indeksisijoittamisen kasvottomana, juurettomana toimintana. En kokenut oikeasti omistavani mitään, vain epämääräisiä rivejä ruudulla. Brands-rahastossa tunnen jokaisen 25 yhtiöstä ja käytän niiden tuotteita päivittäin. Näiden yhtiöiden omistajana oleminen, vaikkakin epäsuorasti, tuntuu hyvältä. Vakaumus ja sijoituksistaan pitäminen ovat paljon tärkeämpiä, kuin täydellisyyteen pyrkiminen. Sijoittaminen ei voi onnistua, jos ei pysty sitoutua.

Yleisindeksiä pitämällä en voi menestyä indeksiä paremmin. Brändistrategialla se on ollut tutkitusti mahdollista. Voin ajatella optimistisesti, että sijoitukseni voisi tuottaa maailmaindeksiä enemmän, mutta samalla tunnen, että se on turvallinen. Huonossakin tapauksessa se tuottanee kiitettävästi. Brands on pudonnut laskumarkkinoissa maailmaindeksiä vähemmän, mikä helpottaa sijoituksessa pysymistä.

Seligson & Co Global Top 25 Brands soveltuu yhdeksi ainoaksi sijoituskohteeksi, jolloin salkusta tulee erittäin yksinkertainen ja helppo. Rahasto tarjoaa globaalin hajautuksen maailman parhaita brändejä omistaviin yhtiöihin. Rahaston sisältö elää ajan saatossa brändiarvojen muutosten myötä. Helppo kuukausisäästö, ilmaiset osto- ja myyntitoimeksiannot sekä joustava myynti ostoerille. Varma vaurastuminen rauhallisesti ja uskoen omaan strategiaan.

Kommentit

  1. Itseäni ”vaivaa” sama, impulsiivinen ”treidausvietti” ja siksi en pidä osakevälittäjän arvo-osuustilillä yhtään pitkäaikaissijoitukseksi tarkoitettua assettia. Kokeilin SPYI ETF:ää, mutta ryhdyin treidaamaan sitäkin intuitiivisesti heti kun tuli isompaa liikettä ja se on täysin järjetöntä.

    Koska minulla kuitenkin on tämä pelailuvietti, pidän myös siellä arvo-osuustilillä murto-osan sijoituksistani - ja käytän sitä tyydyttämään tätä toiminnan tarvetta. Varallisuuden kehittymisen ”ikiaikaiseksi” tarkoitettu runko kuitenkin sijaitsee kaukana päivittäisestä ja hektisestä, numeroita ja käppyröitä vilisevästä alustasta, eli Seligsonin ja Pyn sijoitusyhtiön rahastoissa. Ne edustavat silkkaa mielenrauhaa ja kasvavaa perustaa, mutta koska haluan ilmiselvästi myös heiluttaa venettä, sallin sen itselleni siellä arvo-osuustilin osakesirkuksessa, jossa saan tyydytettyä tämän puolen viettiä.
    Automaattinen kuukausisäästö Seligsoniin on todella levollinen ja pomminvarma tapa kasvattaa varallisuutta pitkässä juoksussa. Myös rahamarkkinarahastoon menee siivu kuukausittain ja kertyneitä hyödynnetään/tyhjennetään sitten vain isommissa montuissa, kun markkina putoaa paljon alle 200 päivän liukuvan keskiarvon. Se kasvattaa pitkän aikavälin tuottoja ainakin hitusen.

    Onnea, harkintaa, levollisuutta ja menestystä.
    Itse en osaa olla ”treidaamatta” kapealla siivulla sijoitusvarallisuudestani, onneksi olkoon jos onnistut siitä itse kokonaan luopumaan. Se vapauttaa aikaa elämälle, jonka kuuluu olla kaikkea muuta kuin käppyröiden toistuvaa tarkkailua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos oikein paljon kannustavasta ja ymmärtävästä kommentista! Harvemmin kuulee muista meistä säätäjistä. Ainoa huoli itselläni tuossa pelisalkussa olisi vaara, että mopo karkaa j kohta tyhjennän siihen pääsalkkuani. Kuinka kapea siivu on kyseessä?

      Poista
  2. Minulla on tällä hetkellä noin 7% sijoitusvarallisuudesta arvo-osuustilillä tyydyttämässä pelailutarvetta. Todellakin haluaisin sen kulman kokonaan pois, mutta silloin vaarana on se, että jos ja kun markkinoilla aukeaa oikein houkutteleva paikka, lunastan rahastoja saadakseni pääomaa treidiin - ja siihen tilanteeseen en halua joutua. Mielummin pidän tämän option treidaamiselle ja sisäinen sääntö on se, että arvo-osuustilille ei rahaa ulkoa siirretä. Sillä tullaan toimeen mikä siellä on, raha valuu rahastoihin.

    VastaaPoista
  3. ”Treidaamiseni” ei ole päivätreidaamista, vaan viikkojen - kuukausien swingailua. Se vielä tarkennettakoon. En siis istu 8 tuntia päivässä koneella, vaan tarkastan tilanteen muutaman kerran päivässä. Sekin on kuitenkin aikaa sitovaa ja vähemmän rauhoittavaa, kun päivittäin on oltava vahtimassa ettei sijoitetulle pääomalle käy ”huonosti”.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole varma olisiko itsellä yhtä hyvä itsekuri. Onneksi minulla on videopelit osittain tyydyttämässä peliviettiä. Mutta sama riski itselläkin on, että näen treidipaikkoja erityistilanteissa ja silloin houkutus on suuri tehdä jotain. Yritån jatkoasa olla seuraamatta markkinoita aivan täysin. Tällöin houkutuksia ei tule.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut bloggaukset

Miten kymmenkertaistin varallisuuteni 12 kuukaudessa ja miten melkein tuhosin sen

Yksinkertaistettu vai kuluoptimoitu salkku?

Kohti itselle sopivampaa sijoitustapaa

Back to basics

FIRE tavoitteeni, miksi tavoittelen ja miten aion päästä siihen