Seligson & Co Global Top 25 Brands
Sijoitusstrategiani
- Säästän automatisoidusti kuukausittain ylimääräisen rahan ja unohdan sijoittamisen.
- Tavoittelen markkinaa parempaa tuottoa brändisijoittamisella.
- Sijoituskohteena Seligson & Co Global Top 25 Brands.
Strategiani on hyvin yksinkertainen. Se perustuu kahteen oivallukseen: siihen, minkälainen olen sijoittajana ja siihen, minkälainen on itselleni mieluisa sijoitustyyli.
Tietyt luonteenpiirteeni ohjaavat sellaiseen sijoittamiseen, joka on mahdollisimman automatisoitua ja yksinkertaista. Minulle on parhaaksi pysyä mahdollisimman kaukana sijoittamisesta, mutta samalla kuitenkin hyötyä osakemarkkinan kasvusta. Vaikea ristiriita!
Toinen oivallus liittyy itse sijoitustyyliin. Olen päätynyt siihen, että minun ei kannata tehdä osakepoimintaa ja rahastoilla pääsen todennäköisemmin parempaan lopputulokseen. Valitsemani puoliaktiivinen rahasto noudattaa hyvänä pitämääni sijoitustyyliä.
Brändisijoittaminen on tuonut ylituottoa
Perustan strategiani tutkimustietoon ja sijoituskirjallisuuteen. Muutama keskeinen asia ylläolevista tutkimuksista.
- Yli kolmen prosentin ylituotto markkinaan verrattuna.
- Ylituotto ei selity faktorialtistuksella.
- Ylituotto säilynyt läpi tarkastelujakson.
- Ylituotto suurimillaan laskumarkkinoissa.
- Portfolion tasapainotus tärkeää. Tuotto on pienempi markkina-arvopainotetussa portfoliossa.
- Markkinalle on ollut vaikeaa hinnoitella osakkeen brändiarvo.
- Brändiyritykset päihittävät analyytikoiden ennusteet yleisemmin, kuin tavalliset yritykset.
- Brändiarvon pitkän aikavälin vaikutusta yritysten tuottoihin on aliarvioitu.
- Eri bränditutkimuslaitoksien data synnyttää samankaltaisen lopputuloksen.
Harva asia on sijoitusmarkkinoilla varmaa, joten ei ole takeita siitä, että brändiportfolion ylituotto jatkuu. Jos markkinan yrittää voittaa, joutuu astua epävarmalle alueelle. Tarvitaan vakaumusta päätöksissä pysymiseen. koska vasta vuosikymmenien päästä voidaan vertailla eri sijoitusstrategioiden paremmuutta. Ilman vakaumusta, ei voi hyötyä tiedosta, koska strategiassa tulee pysyä pitkään.
Brändistrategian tuotto verrattuna indeksiin
 |
| Seligson Top 25 Global Brands -rahasto on päihittänyt kulusitaan huolimatta muut indeksit. |
1.7.1998 - 31.7.2024
MSCI World Net -indeksin vuosittainen tuotto: 6,66 %.
Seligson & Co Global Top 25 Brands vuosittainen tuotto kulujen jälkeen: 9,02 %
Ylituotto: 2,36 %.
Seligsonin brändirahasto noudattaa samaa strategiaa kuin tutkimusten malliportfoliot. Rahasto on tuottanut pienemmällä arvonvaihtelulla suuremman tuoton olemassaolonsa aikana.
Otan sijoituksellani sen riskin, että markkina ei korjaa hinnoitteluvirhettä sijoitushorisonttini aikana. Tämä on merkittävä riski, sillä preemio on julkisesti tiedossa. Toivon, brändipreemio ansaitaan vasta useiden vuosien tai vuosikymmenien pidon myötä, eikä markkina välttämättä hinnoittele tarkasti niin pitkälle. Jos brändipreemio katoaa, tuottanee sijoitus silti ihan kiitettävästi.
Toinen riski, jonka otan, on rahaston sulkemisriski. Rahasto voidaan sulkea tai yhdistää toiseen rahastoon. Sulkemisessa joudun verolle ja yhdistämisessä saatan joutua omistamaan jotain, mitä en halua. Rahasto on suuri, sillä on pitkä historia ja se on tuottanut hyvin, miksi se siis suljettaisiin? Todennäköisempää on rahaston strategian muuttuminen esimerkiksi sulautumisen tai yrityskaupan myötä. Tämän riskin joudun kantamaan.
Rahaston korkeat kulut
Sijoitusta täytyy verrata maailmaindeksiin sijoittamiseen, joka on vertailuindeksini. Uusimman tiedon mukaan maailmaindeksiä seuraavan rahaston kokonaiskulut ovat prosentin luokkaa. Brandsin kokonaiskulut ovat samoin noin prosentin. Korkeasta hallinnointipalkkiostaan huolimatta tällainen vapaasti mitään tiettyä indeksiä seuraava rahasto välttyy monilta indeksirahaston piilokuluilta.
Entä, miksi ei sijoittaisi itse suoraan Brandsin osakkeisiin? Suoraan osakkeisiin sijoittamisella on myös kuluja. Osinkojen verotus muodostaa noin 0,6 %:n juoksevan kulun, joka on pois sijoituksen korkoa korolle vaikutuksesta. Rahastossa vastaava kulu on noin 0,3 %. Lisäksi, yksityissijoittajan pitäisi hakea itse eräiden maiden liikaa perimät lähdeverot pois, mikä voi tuntua pitkässä juoksussa raskaalta. Vielä, EU:ssa sijoitusrahastolta ei saa periä lähdeveroja, mutta sama ei päde yksityissijoittajan osinkoihin. Piensijoittaja kärsii myös salkun tasapainotuksessa verotuksesta sekä korkeammista transaktiokuluista.
Brandsin kuluja puolustaa myös sen salkun hallinnointi, johon lukeutuu vuosittainen tasapainotus ja osakkeiden valinta. Tasapainotus on pitkässä juoksussa indekseille tyypillistä markkina-arvopainotusta parempi taktiikka, joka usein tuo paremman tuoton pienemmällä heilunnalla. Brandsin salkunhoitaja tarkkailee yritysten brändiarvoja suhteessa niiden markkina-arvoon ja pyrkii näin valitsemaan hetkellisesti aliarvostettuja osakkeita suhteessa niiden brändiarvoon.
Toivoisin silti hallinnointikulun olevan puolet pienempi ja olen kipuillut asian kanssa, mutta indeksirahastoihin ja osakepoimintaan verrattuna kulut eivät loppupeleissä ole liian suuret. Kaikista suurin hyöty on toki se, että joku toinen tekee sijoittamisen puolestani ja itse voi täysin irtaantua rahan perässä juoksemiselta.
Riittääkö 25 osaketta?
Bessenbinder sykähdytti sijoitusmaailmaa tutkimuksellaan Do Stocks Outpefrom Treasury bills?, jonka mukaan vain muutama prosentti yrityksistä on vastuussa koko maailman osakemarkkinan ylituototsta riskittömään korkoon nähden. Saanko 25 osakkeen otannalla riittävästi näitä supersuoriutujia? Argumentoisin, että strategia johtaa siihen, että sellaisia näiden 25 osakkeen joukkoon mahtuu, sillä strategiani pitää aina kulloisenkin ajanjakson suosituimpia tuotemerkkejä salkussaan. Bessenbinderin tutkimuksessas katsottiin koko osakkeen elinkaarta. Siinä missä maailmaindeksi pitää sellaisetkin osakkeet salkussaan, jotka ovat elinkaarensa päässä, strategiani vaihtaa heikkenevät tuotemerkit pois arvokkaampiin tuotemerkkeihin. Tällöin salkussa voisi olla keskimäärin maailmaindeksiä paremmin pärjääviä osakkeita, mutta tämä on omaa arvailuani.
Brändiportfoliossa on kuitenkin mielestäni markkina-arvopainotettua maailmaindeksiä parempi strategia eli tasapainotus. Pieni vuosittain tasapainotettu osakesalkku voittaa yli 90 % todennäköisyydellä markkinapainotetun indeksin pitkällä aikavälillä. (Farago, Hjalmarsson, 2022). Tämä siitä huolimatta, että vain pieni määrä osakkeita on vastuussa markkinatuotosta. Pieni tasapainotettu osakemäärä voittaa siksi, että siihen ei pääse muodostumaan liikaa keskittyneisyyttä. Tutkimus on toteutettu 50:llä osakkeella, mutta voi antaa suuntaa myös 25:en osakkeen portfolioon. Yleensä kaikista suurimpaan painoarvoon indeksissä nousseet yritykset tuottavat tulevina vuosikymmeninä indeksiä heikommin.
Salkkuni pieni osakkeiden määrä ei näytä kovin pahalta varsinkin, kun pohditaan siinä olevien yritysten kokoluokkaa. Metodologian mukaisesti siihen pääsee vain sellaisia yritykisä, joiden liiketoimi on hajautettu usealle eri mantereelle ja jotka ovat kokoluokaltaan jättiläisiä. Yksi Apple tai yksi Procter & Gamble voisikin olla useita kymmeniä pienempiä yhtiöitä. Muutenkin 25:llä osakkeen salkun vuosittainen arvon vaihteluväli on hyvin lähellä tuhansien osakkeiden salkun vaihteluväliä. Globaalien brändiyritysten omistamisella pääsee hyötymään myös kehittyvien maiden kasvusta.
Tunnen itseni sijoittajana
Mielestäni ETF:t eivät sovi tavallisille pitkäaikaissäästäjille, koska niitä voi treidata reaaliajassa ja niiden treidaamiseen kannustetaan välittäjien toimesta. Reaaliaikaisesti päivittyvät kurssit synnyttävät tarvetta tehdä toimenpiteitä salkussa. Kaupankäynti lisää kuluja ja aiheuttaa alituottoa. Perinteinen rahasto sopii pitkäaikaissäästäjälle paremmin, koska sen arvo päivitetään vain kerran päivässä, eikä sitä voi ostaa ja myydä hetken mielijohteesta.
Brands-rahastossa tunnen jokaisen 25 yhtiöstä ja käytän niiden tuotteita päivittäin. Näiden yhtiöiden omistajana oleminen, vaikkakin epäsuorasti, tuntuu hyvältä. Vakaumus ja sijoituksistaan pitäminen ovat paljon tärkeämpiä, kuin täydellisyyteen pyrkiminen. Sijoittaminen ei voi onnistua, jos ei pysty sitoutua.
Itselleni on ollut todella vaikeaa tyytyä markkinatuottoon. Brändistrategia antaa mahdollisuuden markkinaa paremmalle tuotolle, mutta myös huonommalle. Menneet tuotot eivät ole tae tulevaisuudesta, mutta ainakin indeksituoton ylittäminen on mahdollista brändistrategialla ja siihen on olemassa sentään jotain siedettäviä perusteluja.
Seligson & Co Global Top 25 Brands soveltuu yhdeksi ainoaksi sijoituskohteeksi, jolloin salkusta tulee erittäin yksinkertainen ja helppo. Rahasto tarjoaa globaalin hajautuksen maailman parhaita brändejä omistaviin yhtiöihin, joilla on liiketoimintaa lähes joka mantereella. Salkunhoitaja päivittää rahaston sisältöä ajan saatossa brändiarvojen muutosten myötä. Näin minulle sopiva täysi etääntyminen sijoittamisesesta on helposti mahdollista.
Itseäni ”vaivaa” sama, impulsiivinen ”treidausvietti” ja siksi en pidä osakevälittäjän arvo-osuustilillä yhtään pitkäaikaissijoitukseksi tarkoitettua assettia. Kokeilin SPYI ETF:ää, mutta ryhdyin treidaamaan sitäkin intuitiivisesti heti kun tuli isompaa liikettä ja se on täysin järjetöntä.
VastaaPoistaKoska minulla kuitenkin on tämä pelailuvietti, pidän myös siellä arvo-osuustilillä murto-osan sijoituksistani - ja käytän sitä tyydyttämään tätä toiminnan tarvetta. Varallisuuden kehittymisen ”ikiaikaiseksi” tarkoitettu runko kuitenkin sijaitsee kaukana päivittäisestä ja hektisestä, numeroita ja käppyröitä vilisevästä alustasta, eli Seligsonin ja Pyn sijoitusyhtiön rahastoissa. Ne edustavat silkkaa mielenrauhaa ja kasvavaa perustaa, mutta koska haluan ilmiselvästi myös heiluttaa venettä, sallin sen itselleni siellä arvo-osuustilin osakesirkuksessa, jossa saan tyydytettyä tämän puolen viettiä.
Automaattinen kuukausisäästö Seligsoniin on todella levollinen ja pomminvarma tapa kasvattaa varallisuutta pitkässä juoksussa. Myös rahamarkkinarahastoon menee siivu kuukausittain ja kertyneitä hyödynnetään/tyhjennetään sitten vain isommissa montuissa, kun markkina putoaa paljon alle 200 päivän liukuvan keskiarvon. Se kasvattaa pitkän aikavälin tuottoja ainakin hitusen.
Onnea, harkintaa, levollisuutta ja menestystä.
Itse en osaa olla ”treidaamatta” kapealla siivulla sijoitusvarallisuudestani, onneksi olkoon jos onnistut siitä itse kokonaan luopumaan. Se vapauttaa aikaa elämälle, jonka kuuluu olla kaikkea muuta kuin käppyröiden toistuvaa tarkkailua.
Kiitos oikein paljon kannustavasta ja ymmärtävästä kommentista! Harvemmin kuulee muista meistä säätäjistä. Ainoa huoli itselläni tuossa pelisalkussa olisi vaara, että mopo karkaa j kohta tyhjennän siihen pääsalkkuani. Kuinka kapea siivu on kyseessä?
PoistaMinulla on tällä hetkellä noin 7% sijoitusvarallisuudesta arvo-osuustilillä tyydyttämässä pelailutarvetta. Todellakin haluaisin sen kulman kokonaan pois, mutta silloin vaarana on se, että jos ja kun markkinoilla aukeaa oikein houkutteleva paikka, lunastan rahastoja saadakseni pääomaa treidiin - ja siihen tilanteeseen en halua joutua. Mielummin pidän tämän option treidaamiselle ja sisäinen sääntö on se, että arvo-osuustilille ei rahaa ulkoa siirretä. Sillä tullaan toimeen mikä siellä on, raha valuu rahastoihin.
VastaaPoista”Treidaamiseni” ei ole päivätreidaamista, vaan viikkojen - kuukausien swingailua. Se vielä tarkennettakoon. En siis istu 8 tuntia päivässä koneella, vaan tarkastan tilanteen muutaman kerran päivässä. Sekin on kuitenkin aikaa sitovaa ja vähemmän rauhoittavaa, kun päivittäin on oltava vahtimassa ettei sijoitetulle pääomalle käy ”huonosti”.
VastaaPoistaEn ole varma olisiko itsellä yhtä hyvä itsekuri. Onneksi minulla on videopelit osittain tyydyttämässä peliviettiä. Mutta sama riski itselläkin on, että näen treidipaikkoja erityistilanteissa ja silloin houkutus on suuri tehdä jotain. Yritån jatkoasa olla seuraamatta markkinoita aivan täysin. Tällöin houkutuksia ei tule.
Poista