Yksinkertaistettu vai kuluoptimoitu salkku?

Koko kehittyneeseen maailmaan sijoittava rahasto on simppeli ja passiivisen indeksisijoittajan ideologian mukainen rahasto. Sellaisilla on kuitenkin yhteensä noin 0,5-0,6 % kokonaiskulut, mikä saattaa jäädä huomiotta, jos tuijottaa pelkkiä hoitokustannuksia. Lyhyesti sanottuna TER:n lisäksi tulevat kulut ovat transaktiokustannuskia, indeksin träkäyseroa sekä suurimmissa määrin lähdeveroja.

Pienemmillä vuosikuluilla voi päästä sijoittamalla yksittäisten alueiden rahastoihin sekä synteettisiin rahastoihin. Kuinka paljon hyötyisin itse eri ajanjaksoina tarkasteltuna sillä, että pyrkisin optimoimaan kulut yksinkertaisuuden kustannuksella? Onko hyödyllistä luopua äärimmäisestä yksinkertaisuudesta kulusäästöjen takia? Kulut kannattaa minimoida, mutta sijoittaminen olisi hyvä pitää yksinkertaisena. Pahin vihollinen on sijoittaja itse. Luodaan malli salkku ja tarkastellaan tuloksia. Arvioidaan onko säästöhyöty vaivan arvoista.

Edullinen ja yksinkertainen koko maailman kattava salkku olisi kahdesta rahastosta koostuva. Pienyhtiöitä ei ole otettu mukaan näihin laskuihin:

Vanguard Developed World, 0,12 % TER, 0,02% transaktiokulut, 0,26% lähdeverot, 0,01% osakelainaustuotto. Kokonaiskulut 0,4%. Lisäksi selittämätöntä kulua 0,1 % (lähde). Yhteensä: 0,5%

iShares EM IMI (IS3N) 0,18% TER, 0,4% transaktiokulut, 0,34% lähdeverot, 0,09% lainaustuotto. Kokonaiskulut: 0,49%. Selittämätöntä kulua: 0,01%. Yhteensä: 0,5%.

Salkusta noin 90 % olisi maailmarahastoa ja 10 % kehittyviä, jolloin: 0.9 * 0,5 + 0,1 * 0,5 = 0,5%

Kuluoptimoitu salkku:

55% synteettinen sp500 BNP paribas Easy s&p 500  =  0,3% halvempi * 0,55 = 0,179% (tämä on laskettu vertailemalla träckäyseroa vanguardin fyysisen sp500 rahaston ja BNP:n välillä, lähde)

20% amundi prime europe 0,05% TER = 0,07% säästöä 0,12% hintaan verrattuna = 0,014%

10% amundi prime japan 0,05% TER = 0,07 % säästöä = 0,007%

5% vanguard asia ex japan 0,15% TER  = 0,03 % tappiota = 0,0015% (tähän löytyisi 0,11% hintainenkin, mutta laskin silti vanguardin rahastolla. osuus on niin pieni ettei suurta väliä laskelmalle)

10% IS3N 0,18% TER = sama

Huom. Kanada unohtui tästä salkusta. Halvin Kanada-ETF olisi 0,33% TER. Kanada on noin 3,3% maailmaindeksistä.

= 0,1985 % pienemmät kulut kuin 0,12% maailmarahastossa

pyöristetään 0,2%.

Oma varallisuuteni ja säästöasteeni kuvitteellisena skenaariona. 190k alkusijoitus, 1500e kuukausisijoitus. 8% tuotto-oletus (optimistinen), 8,2% tuotto-oletus kuluoptimoidulle salkulle. 

10 vuodessa 711k on kuluoptimoidun salkun koko. 699k normaali salkku = 12k eroa.

20 vuodessa 1,833,057 (8%), vs 1,894,262 kuluoptimoitu (8,2%) = 61k eroa.

12k ja varsinkin 61k ovat isoja tukkuja rahaa sillä, että yksinkertaisesti vaan minimoi kulut salkussa ja huolehtii salkun osasten vastaavuudesta maailmaindeksin kanssa.

61k kuulostaa varsinkin absoluuttisesti ajateltuna todella isolta. Mutta pitäisikö se suhteuttaa salkun kokoon? Melkein 1,9 miljoonan salkkuun nähden 61k ei enää ole kovin merkittävä osuus. Se on 3,2 %.

90% kuluoptimoidun salkun säästöstä tulee synteettisesti SP500 ETF:stä. Tuleeko koko 20 vuoden aikana synteeettisen rahaston veroetu säilymään? Tuleeko synteettisen vastapuoliriski realisoitumaan? Aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta lyhyesti sanottuna uskon synteettisten olevan hyvin turvallisia. Vastapuoliriskissä voi olla, että indeksin träkäyseroa syntyy huomattavakin määrä lyhyellä aikavälillä, mutta mitään katastrofaalista ei pitäisi tapahtua.

Vaikuttaa siltä, että pienemmät säästöt hiukan halvemmista aluekohtaisista rahastopoiminnoista ovat lähes merkityksettömiä verrattuna synteettisestä saatuun verohyötyyn. Lisäksi on käytetty amundin rahastoja, jotka ovat todella halpoja 0,05% kulullaan, mutta seuraavat eri indeksiä (Solactive) kuin yleisimmät maailmaindeksirahastot. Tällöin niiden tuotto tulee eroamaan muiden indeksitarjoajien tuotosta jossain määrin, minkä olen jo havainnut nyt tarkasteluissani. Voisi olla pelottavaa ottaa käyttöön nuo uudet superhalvat rahastot täysin itselle tuntemattoman indeksitarjojan kanssa. Todellisuudessa en tiedä sijoittaisinko niihin, vai ottaisinko esim. Lyxorin MSCI rahastoja, jolloin kulut eivät olisi yhtä halvat. Lyhyesti: voidaan unohtaa tämä yksittäisten alueiden säästö kokonaan.

Eli synteettisen SP500 ETF:n mukaanotto tuo lähes koko hyödyn, pakottaa ottamaan useita eri rahastoja ja hallitsemaan niiden painoja vuosien saatossa maailmaindeksin painoja seuraten. Omassa esimerkissä se on kohtuu helppoa, koska isolla könttäsummalla saa kerralla painot kuntoon, ja sitten ne seuraisivat maailmaindeksin painoa automaattisesti. Lisäostojen kanssa sen sijaan joutuisi tekemään vähän enemmän työtä, että painot pysyisivät maailmaindeksin kanssa samoissa. Tämähän on tärkeä tavoite, koska jos ei pystytä seuraamaan maailmaindeksin painoja, niin tulee välttämättömästi eroja tuottojen välille, jotka eivät selity enää kulusäästöillä. Voidaan myös huomioda, että kuukausisäästöllä tämän tekeminen olisi hyvin vaikeaa, koska kaikki rahastot eivät välttämättä löydy listalta. Kaupankäyntikuluja tulisi siis enemmän. Tosin, salkun koon ollessa näin iso, ne eivät hirveästi tulisi vaikuttamaan.

Mitäköhän tästä nyt pitäisi sitten päätellä? Onko 12k tuotto 10 vuodessa, mikä vastaa 8 kuukauden säästöjäni tarpeeksi, että pistää salkun monimutkaisemmaksi? Entä 61k 20 vuodessa?

En tiedä vielä vastausta näihin kysymyksiin, mutta on hyvä, että laskut ovat suht hyvin selvillä päätöksenteon tukena. Mitä sinä tekisit? Tämä on kuitenkin aika pitkälti subjektiivinen asia.