Kannattaako sijoittaa tuotto-odotusten mukaan?


Kannattaako nyt ostaa kalliina pidettyjä USA:n markkinoita vai halvemmaksi katsottua Eurooppaa, Aasiaa ja kehittyviä markkinoita?

Olen pitkään tuskastellut osakemarkkinoiden korkeiden arvostuskertointen kanssa. Varsinkin USA:n markkinoita pidetään eri syistä ja eri indikaattoreiden mukaan kalliina. Siksi niillä on eri tahojen ennustamana huono tuotto-odotus tulevaisuudessa (vaihtelee negatiivisesta muutamaan prosenttiin 10 vuoden ajalle). 

Passiiviselle indeksisijoittajalle ei kuuluisi markkinoiden ajoittaminen. Ei kuuluisi ostaa nyt halpoina pidettyjä alueita ja välttää kalliita alueita. Siksi kiinnostaa pieni laskuharjoitus, minkälainen lopputulos olisi, jos sijoittaja yrittäisi ajoittaa.



Tapaus 1.

Sijoitetaan 1000 € 20 vuodeksi USA:aan. Ensimmäinen 10 vuotta saadaan 4 % vuosituottoa ja viimeiset 10 vuotta saadaan 8 % tuottoa.

Tapaus 2.

Sijoitetaan  1000 € 20 vuodeksi Eurooppaan. Ensimmäinen 10 vuotta saadaan kuvitteellisesti 8 % tuottoa ja viimeiset 10 vuotta saadaan 4 % tuottoa.



Kummassa tapauksessa sijoittaja hyötyy eniten 20 vuoden päästä? Kannattaako nyt sijoittaa halpaan markkinaan, vai onko sillä mitään väliä, jos sijoitushorisontti on tarpeeksi pitkä? Tämä keissi ei tietenkään vastaa reaalimaailmaa, mutta yritän tuoda esiin osakkeiden tuotto-odotuksen eroja eri aikaväleillä ja "paluuta keskiarvoon", eli välillä mennään vähän liian lujaa ja sitten ollaan krapulassa jonkin aikaa ja lopputulos on suunnilleen keskiarvotuotto pitkällä aikavälillä. Onko hyötyä yrittää ajoittaa ostoja korkean tuotto-odotuksen markkinoihin?



Tulokset:

Tapaus 1.

10 vuoden jälkeen (€): 1492
20 vuoden jälkeen (€): 3321

Tapaus 2.

10 vuoden jälkeen (€): 2226
20 vuoden jälkeen (€): 3321

Lopputulos:
Jos sijoitushorisontti on tarpeeksi pitkä ja oletamme karkeasti "regression to the mean" eri alueiden tuottoerossa, ei ole mitään väliä mihin nyt sijoittaa. Tiedän, että en keksinyt mitään ihmeellistä ja tämä oli varmasti monelle ilmiselvää muutaman sekunnin miettimisellä ilman mitään korkoa korolle laskureita, mutta kaikille ei ole jaettu älyä samalla mitalla 😀



Entä muuttuisiko tulos, jos sijoitetaankin 1000 € kuussa kertasumman sijaan? Tämä vastaa paremmin keskivertosijoittajan tilannetta.

Tapaus 1.

10 vuoden jälkeen (€): 149 273
20 vuoden jälkeen (€): 516 593

Tapaus 2.

10 vuoden jälkeen (€): 186 634
20 vuoden jälkeen (€): 426 200

Tässä tapauksessa selkeä voittaja on tapaus 1. Eli kuukausisäästäjälle on suotuisampaa saada sijoituksen alkupäässä huonompaa tuottoa ja myöhemmin parempaa tuottoa, kuin toisin päin. Kuuluisa korkoa korolle ilmiö näkyy, jota kuulemma Einsteinkin nimitti ihmeeksi (lainauksen alkuperä erittäin kyseenalainen).



Mitä tämä tarkoittaa indeksisijoittajalle, joka pohtii kannattaako nyt sijoittaa markkinoiden ollessa tyyriit? Kertasummasijoittajalle, jolla on tarpeeksi kauan aikaa odottaa, on melko yhdentekevää sijottaako kalliisiin markkinoihin, sillä osakkeet ovat ainakin tähän mennessä tupanneet tuottaa reaalisesti keskiarvoa 6-8 %:n pitkällä aikavälillä.

Kuukausisäästäjäńä taas hyödyt siitä, että osakkeillasi menee huonosti sijoitusurasi alkuvaiheessa, olettaen, että sijoitukset tuottavat paremmin myöhemmin. Siksi nyt on oikein hyvä hetki aloittaa kuukausisäästö osakemarkkinoille.

Aion tämän pohjalta ainakin itse aloittaa kuukausisäästämisen markkinoille huolimatta korkeista arvostustasoista.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut bloggaukset

Miten kymmenkertaistin varallisuuteni 12 kuukaudessa ja miten melkein tuhosin sen

Kuva
Maaliskuu 2021 Herään herätyskelloon väsyneenä liian lyhyiden yöunien jälkeen. En taaskaan saanut nukuttua tarpeeksi, kuten niin monena yönä viimeisen vuoden aikana. Viimeinen asia mielessäni nukkumaan mennessä ja ensimmäinen herättyäni on Bitcoinin hinta.  Hyvin takertuneen käytösmallin mukaisesti avaan kryptovaluuttasovelluksen kännykältäni jännityksen- ja pelonsekaisin tuntein. Pystyn tuntea, kuinka adrenaliinia erittyy kehooni. Numerot näytöllä määrittävät tulevan päivän mielentilan. Yön aikana Bitcoin oli ensimmäistä kertaa koskaan ylittänyt 60 000 dollarin rajan. Samalla varallisuuteni oli kasvanut yli 450 000 dollarin. Avaan työtietokoneeni, jotta näyn olevani online työkavereille. Kahvin ja aamupalan kanssa analysoin Bitcoinin kurssikäyrää ja selaan Krypto-Twitteriä. Työt eivät kiinnosta minua pätkääkään. Yhden yön aikana varallisuuteni oli kasvanut usean kuukausipalkan verran. Oli töistä silti vielä jotain hyötyä. Sillä pystyi maksamaan kymmenien tuhansien sijoitusluottoja tar
Lue lisää

Yksinkertaistettu vai kuluoptimoitu salkku?

Koko kehittyneeseen maailmaan sijoittava rahasto on simppeli ja passiivisen indeksisijoittajan ideologian mukainen rahasto. Sellaisilla on kuitenkin yhteensä noin 0,5-0,6 % kokonaiskulut, mikä saattaa jäädä huomiotta, jos tuijottaa pelkkiä hoitokustannuksia. Lyhyesti sanottuna TER:n lisäksi tulevat kulut ovat transaktiokustannuskia, indeksin träkäyseroa sekä suurimmissa määrin lähdeveroja. Pienemmillä vuosikuluilla voi päästä sijoittamalla yksittäisten alueiden rahastoihin sekä synteettisiin rahastoihin. Kuinka paljon hyötyisin itse eri ajanjaksoina tarkasteltuna sillä, että pyrkisin optimoimaan kulut yksinkertaisuuden kustannuksella? Onko hyödyllistä luopua äärimmäisestä yksinkertaisuudesta kulusäästöjen takia? Kulut kannattaa minimoida, mutta sijoittaminen olisi hyvä pitää yksinkertaisena. Pahin vihollinen on sijoittaja itse. Luodaan malli salkku ja tarkastellaan tuloksia. Arvioidaan onko säästöhyöty vaivan arvoista. Edullinen ja yksinkertainen koko maailman kattava salkku olisi kahd
Lue lisää

Back to basics

En ole saanut rauhaa sijoittamisesta, vaikka olen yrittänyt. Kun antaa ylituoton kidalle pikkusormen, on vaikea olla tekemättä mitään. Paras tapa, miten sijoittajana voi olla tekemättä mitään, on hyväksyä markkinoiden tuotto, sillä kaikki muu on nollasummapeliä. Indeksisijoittamisen ja kapitalismin ehkä hienoin puoli on se, että se ei ole nollasummapeliä. Heräsin miettimään aikaa 10-20 vuoden päästä. Kun salkkuni on 500,000 € maksan kuukaudessa 245 € pelkkiä hallinnointikuluja Seligsonille. Miljoonan salkulla melkein 500 € kuukaudessa. Jos luetaan mukaan osinkojen lähdeverot, niin kokonaiskulut olisivat Seligsonilla miljoonan salkulla 750 € kuukaudessa. Miljoonan euron salkku on minulle ihan realistinen nykyisen salkun koon, historiallisen osakemarkkinan tuoton ja korkean säästöasteeni takia 10-15 vuoden sisällä. Haluanko maksaa 500 € kuukaudessa Seligsonille siitä, että he hallinnoivat vuodesta toiseen lähes staattista 25 osakkeen salkkua puolestani, vaikka salkun koko olisikin miljoo
Lue lisää

Kohti itselle sopivampaa sijoitustapaa

Eilisen romahduksen aikana opin viimein, että ETF-sijoittaminen ei ole minua varten. Sormi oli koko ajan myyntinapilla. Mielestäni ETF:t eivät ole piensijoittajille parhaita. Ainakin meille, joille suuren sijoitetun kertasumman tappiolle meneminen harmittaa liikaa. Kurssikehityksen näkee reaaliajassa. On yksinkertaisesti liian helppo myydä, kun arvo sulaa silmien edessä. Myin Nordnetin ETF:t illan päätteeksi onneksi vain parin tonnin päivätappiolla. Yhteensä tappioita 140 000 euron sijoitukselle tuli noin 8000 euroa. Luovutustappioita on nyt siis noin 12 000 euroa vanhentumassa 2027 ja uudet 8000 euroa 2029. Kokeilen vielä perinteistä rahastosijoittamista. Päivitin varainhoitosuunnitelmaan, mihin sijoitan ja miksi.
Lue lisää

FIRE tavoitteeni, miksi tavoittelen ja miten aion päästä siihen

Kuva
Mikä on tavoitteeni sijoitustoiminnassa ja ennen kaikkea, miksi?  Varallisuus sivultani voi lukea seuraavat tiedot: Varallisuustavoit v uonna 2031: 1 000 000 €  Säästöaste 70 % Varallisuus tällä hetkellä kaikkineen on: 220 000 €  Lasken varallisuuteni myös asunnon, koska se on hyvällä paikalla ja sen arvo kasvaa. Se olisi myös hyvä sijoitusasunto, jos haluaisin pitää sen vuokralla jatkossakin, kun muutamme isompaan asuntoon. Miten ihmeessä pystyn lähes viisinkertaistamaan varallisuuden miljoonaan euroon 10 vuodessa? Uskon sen olevan mahdollista. Tavoite on asetettava korkealle, jotta voi osua edes lähelle. On oltava uskoa, sillä se antaa motivaatiota tehdä tarpeellisia asioita tavoitteen saavuttamiseksi. Mutta aloitetaan ensin tärkeimmästä kysymyksestä, eli miksi haluan saavuttaa miljoonan euron varallisuuden 10 vuodessa ollessani silloin 37-vuotias. Miksi? En ole unelma-alallani. En todellakaan koodannut 6 vuotiaana, enkä 15 vuotiaana, enkä edes 21 vuotiaana. Aloin koodamaan vasta jos
Lue lisää