Kulut vs hajautus

Aikaisemmin kirjoitin kuluoptimoidun maailmaindeksin ja sen vastakohdan tuottoerosta pitkällä aikavälillä. https://taloudellinen-simpanssi.blogspot.com/2021/08/yksinkertaistettu-vai-kuluoptimoitu.html

Tuossa vertauksessa hajautus oli lähes yhtä hyvä molemmilla salkuilla, mutta synteettisen SP500 rahaston takia kulusäästöä kertyi noin 0,2 % vuodessa. Entä jos voisimme optimoida salkun kuluja vielä lisää, mutta luopua täydellisestä hajautuksesta? Ajatus houkuttaa itseäni paljon, koska en todellakaan tykkää maksaa kuluja, jos voisin olla maksamatta.

Äärimmilleen viety kuluoptimoitu salkku olisi esimerkiksi:

30 % NN indeksirahasto Suomi

50 % NN indeksirahasto Ruotsi

20 % NN indeksirahasto Norja

TER: 0 %, lähdeverot: 0 %, transaktiokulut tuntemattomat, mutta oletettavasti hyvin pienet esim. 0,01%. Bonuksena vielä ilmainen kuukausisäästö. Salkun kulut siis käytännössä 0%.

Hiukan kevyemmin kuluoptimoitu salkku paremmalla hajautuksella:

15 % NN indeksirahasto Suomi

20 % NN indeksirahasto Ruotsi

10 % NN indeksirahasto Norja

35 % SP500 synteettinen TER 0,07 %

20 % iShares FTSE 100 (UK) TER: 0,07%

= 0,0385 % TER, lähdeverot 0, ostokuluja saattaa hiukan tulla, mutta ei oteta huomioon. Todelliset kulut träckäysero ja muut mukaanlaskettuna arviolta noin 0,04 %.

Huolettoman maailmaindeksin kulut ovat noin 0,5-0,6 % riippuen ETF valinnoista. Käytetään lukua 0,5 %.

Käytetään vertailussa 6 % tuottoa maailmaindeksille, 6,5% tuottoa äärimmäisen kuluoptimoidulle salkulle ja 6,46 % kevyemmin optimoidulle ja paremmin hajautetulle salkulle. Alkupääoma 10 000 €, kuukausittainen lisäosto 1000 €/kuussa.

Äärimmilleen kuluoptimoitu salkku:

10v: 188 610 €

20v: 530 712 €

30v: 1 185 971 €

Kevyemmin kuluoptimoitu salkku:

10v: 188 156 €

20v: 528 026 €

30v: 1 176 414 €

Huoleton maailmaindeksi:

10v: 183 033 €

20v: 498 292 €

30v: 1 072 693 €

30 vuodessa äärimmilleen kuluoptimoitu salkku on tuottanut 113 278 € enemmän, kuin huoleton maailmaindeksi. Kevyemmin kuluoptimoitu salkku tuotti 103 721 € enemmän, eli 9557 € huonommin, kuin äärimmilleen kuluoptimoitu. Kahden kuluoptimoidun salkun tuottoerot ovat aika mitättömiä. Kevyemmin optimoidun salkun tuotto luottaa siihen, että synteettisen rahaston veroetu säilyy ja siellä ei realisoidu synteettisen vastapuoliriski, joka saattaisi aiheuttaa pientä indeksin träkkäyseroa. Todellisuudessa sijoittaja voisi hieman vielä keventää kuluoptimointia ja parantaa hajautusta ottamalla mukaan vaikka kehittyviä markkinoita ja kehittynyttä Aasiaa, mutta tämä pienentäisi kuluhyötyä.

Kun sijoittaja päättää luopua maailmaindeksistä, hän altistaa itsensä riskille, että häviää maailmaindeksin tuotolle. Suomi ja Ruotsi painotteinen salkku voi ihan hyvin vaikka seuraavan 30 vuoden aikana hävitä prosentin tai kaksi maailmaindeksille. Se voi myös voittaa maailmaindeksin. Lähtökuopista se on jo 0,5 % edellä olettaen, että NN pitäisi 30 vuoden ajan indeksirahastoja ilmaisina. Itse en usko, että ne tulevat pysymään ilmaisina, ja ehkä joku 0,2 % kulu saattaisi tulla niihin. 

Esimerkiksi 10 vuoden aikana MSCI World indeksi on tuottanut 11,05 %. MSCI:n mukaan Suomi on tuottanut samalla ajalla 10,2 %. Norja taas oli tuottanut vaivaiset 3,83 % ja Ruotsi 9,83 %. Tällä aikavälillä olisi siis hävitty maailmaindeksille kulujenkin jälkeen. UK oli tuottanut 5,2 % ja USA 16,35 %. Molemmat kuluoptimoidut salkut olisivat hävinneet reippaasti huolettomalle maailmaindeksille 10 vuoden aikana. Jaksaisiko tälläisiä jaksoja katsoa? Alkaisiko valintojaan katua? Toki seuraava 10 vuotta voi taas olla kuluoptimoitujen salkkujen juhlaa, mutta sitä kun ei voi tietää. Lähteet: https://www.msci.com/countries-heat-map 

Tässä vielä eri lähteestä lisää 10 vuoden dataa eri maiden tuotoista. Data eroaa aikaisemmasta aika paljon yksittäisten maiden kohdalla, mutta tästä on mielestäni vedettävissä tämän kirjoituksen suurimpia oppeja ainakin itselleni. 

Kuten nähdään, yksittäisten maiden tuottoerot ovat suuria 10 vuoden aikajänteellä. (Pahoittelut, että tässä ei käsitellä yli 10 vuoden tuloksia).

 USA on pessyt mennen tullen viimeisen 10 vuoden aikana muut. Jos USA on ollut alipainossa, niin maailmaindeksille on varmasti hävinnyt paljon enemmän, kuin mitä kuluissa on säästänyt.

Minkään yksittäisen maan ylipainotus markkinoista on riski. 100 % Ruotsi sijoittaja olisi saanut ihan hyvän 8,56 % vuosituoton. Mutta verosyistä vain Saksaan sijoittava saksalainen sijoittaja olisi saanut vain reilun 5 % tuoton. Näin pitkät alituoton ajat eivät olisi kovin rohkaisevia pysymään vahvasti tiettyihin maihin keskittyneessä salkussa.

Vielä yksi lähde lisää, jotta saadaan pidemmän aikavälin dataa mukaan:

Nominaalinen keskiarvo 8,4 % kehittyneiden maiden osakkeille. Suomi 8,4 %, Ruotsi 9 %. Näin pitkän aikavälin datalla olisi siis kannattanut hyödyntää halvat kulut. Mutta mikään ei takaa, että seuraavan 100 vuoden aikana Suomi ja Ruotsi olisivat samoissa lukemissa. Ne voisivat hyvin olla vaikka Norjan 7,4 % tai Espanjan 6,7 %. Tällöin 0,5 % mahdollinen kuluhyöty ei ole asiaa pelastanut.

Tuntuu typerältä sanoa ilmiselvyyksiä, mutta hyvin harva tietenkään sijoittaa 120 vuotta. Todellisuus lienee eläkesäästäjällä joku 30-50 vuotta? Tuossa ajassa tuottojen hajonta voi olla vähän isompi, kuin 120 vuoden ajalla. Voisin esittää kysymyksen, että miksi Suomi olisi parempi sijoituskohde kuin Itävalta tai Belgia? Silti Itävallan ja Belgian osakkeet ovat tuottaneet todella paljon huonommin, kuin maailman keskiarvo. Kai se hajautuksen ilmainen lounas kannattaa myös hyödyntää eri maiden indeksien välillä. Tämän artikkelin mukaan maajako osakemarkkinoiden tuloksissa on ollut sektorijakoakin selittävämpää.

Näyttäisi myös siltä, että pikkuhiljaa maailmaindeksirahastojen kulut laskevat kohti 0,10 % ja toivottavasti vielä joskus sen alle. Lähdeverot ikävä kyllä jäävät vaivaamaan ja ne voivat nousta tai laskea. Sijoittajana tulee siis tuettua mm. USA:n taloutta, mutta ei Iso-Britanniaa, koska IB ei peri lähdeveroja. Milloinkohan alkavat?

Onko järkevää luopua maailmanlaajuisesta hajautuksesta näiden lukujen valossa? Tämä on vaikea kysymys vastattavaksi. Maailmaindeksissä on se mukava puoli, että saat maailman osakemarkkinoiden tuoton vähennettynä kuluilla. Ei tarvitse siis stressata voittaako vai häviääkö maailmaindeksille. Huolettomassa maailmaindeksissä on myös vähemmän epävarmuuksia, kuten säilyykö NN indeksirahastojen kuluttomuus, säilyykö synteettisen rahaston veroetu tai muuttuuko lähdeverokohtelu.

Itselleni valinta on selvä. Sijoitan maailmaindeksiin ja otan vastaan maailman osakemarkkinoiden tuoton. Annan markkinan tehdä työn puolestani. En joudu stressata siitä, onko maailmaindeksistä poikkeava näkemyksenottoni pitkässä juoksussa voittanut vai hävinnyt rahaa. Nukun yöni hyvin.

Varmasti tulee mietittyä jatkossakin, jättääkö tuottoja pöydälle, kun sijoittaa vain maailmaindeksiin. Mutta ei ainakaan tarvitse pelätä, että häviää maailman osakemarkkinoiden tuotolle. Mielestäni se on helpompi kestää.