Sijoitussomepaaston kuulumisia ja ideologista paasausta

Kaksi ja puoli viikkoa sitten aloitin sijoitussomepaaston. Aika tuntuu pidemmältä. Katsotaan, miten olen onnistunut, eli tässä kirjoituksessa mehukkaita juoruja!

Sijoitussomea tuli selattua vähän väliä ennen. Kaipaan välillä sen yhteisöllisyyttä, mutta sain sieltä kuitenkin itselleni huonoja vaikutteita. Millaisia vaikutteita sitten tuli? Noh, kahdenlaisia: sijoituksiin ja ideologiaan liittyviä vaikutteita.

Sijoituksiin liittyvät vaikutteet itselleni pyörivät kryptovaluuttojen sekä yksittäisten osakkeiden ympärillä. Minulla on taipumus innostua jostain asiasta epäterveellä tavalla ja kun siihen liittyy raha, niin varallisuuteni voi olla vaarassa. Minulle on tehnyt erittäin hyvää olla erossa nopean rikastumisen ja uhkapelaamisen houkutuksista. Uskon, etät moni kaltaiseni ihminen tekee sijoittamista lähinnä sen synnyttämien dopamiiniruiskeiden takia, ei rationaalisesti yritysarvoa anayloimalla ja pitkäjänteisiä suunnitelmallisia sijoituksia tekemällä. 

Toinen asia on ideologinen ja aatteellinen puoli. Saan hieman vähemmän aatteellisia vaikutuksia ja kuulen paremmin oman itseni äänen. Toki tuo oma itseni on syntynyt täysin itsestäni riippumattomista asioista, mutta tuntuu hyvältä, että jatkuvasti päivittäistä ajatustilaani ei hallitse se, mitä luen juuri sillä hetkellä sijoitussomesta, vaikkapa jotain apokalyptista X-kirjoitusta siitä, kuinka keskuspankkijärjestelmä tuhoutuu.

Ihmisilllä ei ole vapaata tahtoa, joten ajatuksesi muokkautuvat jatkuvasti sen mukaan, minkälaisessa seurassa vietät aikasi. Sijoitussomessa vallitsee erittäin kapitalistinen ja arvoliberaali arvomaailma.

Olet oman onnesi seppä. Menestys on itsestäsi kiinni. Verotus on varkautta. 

Tiede ei tue tälläisiä väittämiä, jotka voisivat olla oikeistoliberaalin ja -konservatiivin iskulauseita. Haluammeko elää maailamssa, jossa ahnein pystyy kikkailla miljoonaomaisuutensa verotuksen matalammalle tasolle, kuin palkkaamansa siivooja? Haluammeko elää maailmassa, jossa kukaan ei luota demokraattisiin instituutioihin, vaan kaivaudutaan omiin Bitcoin-poteroihin rynnäkkökiväärin kanssa puolustamaan omia etuja? Maailmasta voi tehdä paremman paikan vain yhteistyöllä. Ei niin, että kaikki ajavat vain omaa etuaan välittämättä muista. Tämä pätee niin valtioiden kuin yksilöidenkin välillä.

Punalippua en ole kuitenkaan nostanut salkoon. Minulla on taloustieteen perusteet opiskeltuna ja tiedän, että insentiivit ovat kaiken kehityksen lähtökohta. Ilman kannusteita, ei ole syytä yrittää parantaa omaa taloudellista asemaansa ja ponnistella. Kun useat pyrkivät parantamaan omaa tilannettansa, kokonaisuus hyötyy heidän ponnistelujensa johdosta. Ikävä kyllä sivutuotteena syntyy myös paljon bullshit-töitä. Ihmiskunta kokonaisuutena kärsii, kun fiksuimmat insinöörit menevät työskentelemään hedgerahastoihin ja sijoituspankkeihin tai kun heidän työpanoksensa kohdistuu mainosten koukuttavuuden optimoimiseen eikä esimerkiksi puhtaan energian kehittämiseen. Tällaisiin insentiiveihin voidaan vaikuttaa sosiaalipoliittisin keinoin.

Paradoksaalisesti irrationaalinen usko siihen, että jokainen voi menestyä on varmaankin edellytyksenä sille, että ihmiset ponnistelevat ja kantavat oman kortensa kekoon siihen, että koko ihmiskunta etenee kohti parempaa. Politiikkaa kuitenkin mielestäni tarvitaan. Kun ymmärtää, että köyhyys itsesasiassa aiheuttaa epäterveellistä käytöstä ja että jos itse olisi syntynyt samaan kohtuun ja kokenut saman elämän, kuin kadulla vastaan tuleva narkomaani, olisi itse aivan samassa tilanteessa (ja avun tarpeessa!). Tälläistä epätasa-arvoa on hyvä tasata verotuksen kautta. Myös hyvin toimeentulevat hyötyvät siitä, että kaikista köyhimmät saavat elämisen miniminitason, jotta sitä ei tarvitse hakea ryöstämällä. Sosialistista talouspolitiikkaakin tarvitaan siis jonkin verran (hui!).

Loppusanat

Tästä kirjoituksesta tuli jostain syystä pohtivaa ideologista paasausta. Tarkoitus oli vain päivittää omaa tilannetta sijoitussomepaussin osalta! Kirjoitus on kuitenkin riittävän hyvä, vaikka itse sanonkin, että annan sen olla!

Mainitaan nyt vielä, että sijoittsome on vähentynyt todella paljon: Täysin en ole kuitenkaan ollut erossa. Joskus käyn hiljaisesti tsekkaamassa, mitä Sharevillen puolella Faija ja Axe höpisevät. Inderesikin on tässä parin-kolmen viikon aikana auennut muutaman kerran, mutta aikaa en ole siellä viettänyt kuin pienen murto-osan siitä, mitä ennen. Tylsyys on aiheuttanut impulsseja avata somea, mutta siihen voi onneksi keksiä muitakin lääkkeitä.

En tiedä onko mieleni ollut seestisempi, mutta koen, että ajatuksilleni on enemmän aikaa olla itsekseen. Vähemmän suoria ulkopuolisia vaikutteita, jotka kaappaavat aivojeni informaatiotilan ja enemmän itsekseen syntynyttä pohdintaa. On ollut myös viitteitä siitä, että töissä olen pystynyt keskittyä paremmin itse työntekoon, kuin sijoitussomen seurantaan. Olen keksinyt itse erään mielekkään työhomman, jota aloin edistämään, kun töissä on luppoaikaa.