Kulut, here we go again

Tallennan Shareville seinälleni kirjoittamani tekstin tänne.

EDIT: 12.02.

Olin laskenut väärin ja epätarkasti. Oikea säästö on noin 0,265%.

Vertasin SP500 fyysistä ja synteettistä, josta tulee 0,3 % ero. En ottanut huomioon, että SP500 fyysisen TER on myös paljon halvempi kuin oma MSCI ACWI IMI indeksiä noudattavan salkun TER (noin 0,05-0,07 % vs 0,162%). USA osuuteen huomioituna tuo noin 0,1 % ero on 0,06% eli 0,18 + 0,06 = on 0,24 %.

Koska Euroopan ja Japanin saa yksittäisinä rahastoina noin 0,1 % halvemmalla, kuin normaalin indeksisalkkuni kulut, tulee tuohon päälle vielä lisää 0,025 % lisää säästöä (eu + japanin osuus), eli oikea säästö on noin 0,265 %.

Samoilla inflaatiokorjatuilla kuukausisäästösummilla +8 % nominaalisella tuotolla (haluan uskoa) säästöhyöty kuukausisäästöinä on 10, 20, 30 ja 40 vuodessa:

-10 kuukautta

-3 vuotta

-7,5 vuotta

-13 vuotta

Matrix oli muuten ihan hyvä, mutta ikävä kyllä vähän loppua kohti juosten kustu. Joku extended edition olisi voinut olla parempi, jos sellaista on.

Hiukan kulujen päräyttävästä vaikutuksesta pitkän aikavälin indeksisijoituksiin (here we go again):

Olen jo moneen otteeseen laskenut, kuinka paljon hyötyä sijoittaja voisi saada matkimalla maailmaindeksiä, mutta valitsemalla USA:an synteettiset vaihtoehdot ja muualle maailmaan mahdollisimman halvat rahastot.

Koska USA on jopa 60 % MSCI ACWI indeksistä, on synteettisyyden kulusäästö merkittävä. Muiden alueiden hieman maailmaindeksiä halvempien rahastojen merkitys taas on hyvin pieni. Käytännössä kaikki ero tulee USA:n osuudesta. USA:n osuuden saa noin 0,3 % halvemmalla synteettisiä käyttäen. Väite perustuu synteettisten ja ei synteettisten rahastojen vuosituottojen vertailuun. Vaihtelua esiintyy, mutta keskiarvo on tuota luokkaa.

Koska USA:n osuus on 60 %, on kulusäästö tällöin 0,18 % koko salkulle. Tähän päälle tulee minimaalisia säästöjä muiden alueiden rahastojen alemmista hallinnointipalkkioista, mutta ne eivät ole merkittäviä, sillä osa yksittäisistä rahastoista itseasiassa maksaa enemmän, kuin vaikkapa EUNL. Lasketaan käyttäen lukua 0,18 %.

0,18 % ei kuulosta paljolta. Ei varmaan ole vaivan väärti, sillä nyt joutuu ottaa useita yksittäisten alueiden rahastoja ja salkku on sotkuisempi? Asia ei ehkä ole niin selvä.

Oletukset:

8,18 % nominaalinen tuotto kuluoptimoidulle MSCI ACWI salkulle.

8 % nominaalinen tuotto normaalille MSCI ACWI salkulle.

(Reilu 8 % on suunnilleen maailman osakemarkkinoiden pitkän aikavälin nominaalinen tuotto.)

200 000 € sijoitus, ei lisäyksiä. (200k sattuu olemaan oma indeksisijoituksiin käytettävissä oleva summa.)

Tulokset:

10, 20, 30 ja 40 vuodessa kulusäästöjä (REAALISESTI laskurin oletusinflaatiolla) kertynyt noin:

8k €, 36k €, 122k €, 366k €.

8k vastaa 8 kuukauden kuukausisäästöäni (1000 € kuussa).

36k on jo 3 vuoden säästöt.

122k € vastaa 10 vuoden säästöjäni.

366k € vastaa yli 30 vuoden kuukausisäästöjäni.

Erityishuomiona vielä, että luvut perustuvat reaalituottojen vertailuun käyttämäni laskurin takia. Laskuri ottaa nominaalisen tuottoprosentin ja vähentää inflaation tuloksesta. Nominaalisesti erot olisivat paljon suurempia.

Toki nykypäivän kuukausisäästösumma 1000 € ei olisi sama, kuin ostovoimaltaan vastaava säästösumma 40 vuoden päästä. Vertailun heikko kohta on tässä. Vesittyykö jutun pohja?

Simuloin hyvin harhaanjohtavasti USA:n historiallisia inflaatiolukuja oman tulevan kuukausisäästösumman inflaatioon. Vuodesta 1980 vuoteen 2020 on 1 dollarin arvo kasvanut 3,14 dollariin. Jos käytän samaa kerrointa 1000 € sijotukselleni, se nousisi 3140 euroon. 40 vuoden päästä kuluissa säästetty summa vastaisi vajaan 10 vuoden kuukausisijoituksia.

1990-2020 dollari olisi kaksinkertaistunut, ja minun luvuillani 30 vuoden päästä olisi säästetty 5 vuoden sen hetkisen ajan kuukausisäästösumma.

2000-2020 dollari on 1,5 kertaistunut, jolloin 20 v päästä olisin säästänyt kuluissa 2 vuoden säästösumman.

2010-2020 dollari on 1,2 kertaistunut, jolloin 10 vuoden päästä säästö olisi puolen vuoden kuukausisäästösumma.

Mielestäni tässäkin tapauksessa 20 vuoden päästä ja siitä ylöspäin kuluissa olisi säästetty tarpeeksi, että saattaisi olla perusteltua säätää portfoliota tähän suuntaan.

Kannattaako säätää ja miettiä indeksisijoituksia pilkulleen? 40 vuoden päästä säätäjä voi ostaa vaikka hulppean kakkosasunnon Välimereltä säästösummallaan. :-D

Toisaalta onko sillä tarpeeksi suurta merkitystä, että 40 vuoden päästä indeksisalkku on 4,9 miljoonaa vs 5,3 miljoonaa? Entä 30 vuoden päästä 2,32 miljoonaa vs 2,2 miljoonaa? Kyllähän rahalla on silti myös absoluuttinen arvo. Inflaatiokorjatut säästösummat olivat mielestäni hyviä lukuja suhteuttamaan, kuinka paljon esim 120k 30 vuoden päästä olisi, eli 5 vuoden kuukausisäästöt.

Toki verotuskäytännöt voivat muuttua strategian kannalta huonoon suuntaan, toisaalta voisivat myös muuttua parempaan suuntaan, jos vaikka Irlannin-USA:n verosopimus muuttuisi ja synteettinen säästäjä saisikin tuplahyödyn. Varsinaisia synteettisen vaaroja en näe, mutta niihin liittyy silti riskiä hyvin pieniin arvon menetyksiin.

SWAP toimii kutakuinkin näin:

ETF Investors’ cash is used to buy securities in a ‘substitute equity basket‘ – this often comprise Equities of major indices (e.g. Eurostoxx 50 in the example above) but avoids certain ETF Benchmark Equities (for tax efficiency purposes)

The return on the substitute basket is swapped with a Bank for the return on the ETF benchmark that the ETF tracks (S&P 500)

The ETF Provider has full control over assets. The substitute basket is owned by the ETF provider and as such there is very low credit risk, should the Bank default

In case of default of the Bank on its obligations the ETF can use the substitute basket to either (i) re-establish the swap with another Bank (ii) sell the basket and buy the index securities to physically track it or (iii) liquidate the ETF and return the cash to investors

Nautin suuresti tästä. Mielipiteet kehiin!

Nyt Matrixiin ->