Kulujen minimoinnilla satojatuhansia

Portfolion koostumuksen ja kulujen minimoimisen pohdintaa jälleen kerran




Onneksi kirjoitan blogia lähinnä itselleni päiväkirjamaisesti. Odotan edelleen parempia ostopaikkoja osakemarkkinoilta. Haluan nähdä mitä käy, kun FED lopettaa markkinoiden keinotekoisen tukemisen. Ei ole miellyttävää ostaa osakkeita yhteen historiallisesti katsottuna kalleimpaan aikaan. Lisäksi saa nähdä, mitä inflaation kanssa käy, tuleeko korkojen nostoa? Hyödyinhän jo itse kuplasta, kun muutin vuodessa noin 20 tuhannen oman pääoman 180 tuhanteen (nettona!). Tätä rahaa sopiikin suojella. Se mikä laulellen tulee se viheltäen menee vai mikä se sanonta olikaan? :D

On kiva kuitenkin suunnitella sitä tulevaa osakesalkkua, joka siivittää minut aikaiseen ja vauraaseen loppuelämään. Leikitään, etten sijoittaisi enää markkinoille ollenkaan enempää, kuin 200 000 €. Haluan sijoittaa sen turvallisesti, mutta hyvin tuottavasti. Tuo yhtälö ei ole helppo. Kova tuotto kulkee kovan riskin kanssa. Minimoimalla kulut voi kuitenkin vaikuttaa varmasti. Entä jos minimoin osakesalkun kulut ja pyrin kuitenkin säilyttämään *riittävän* hajautuksen? 

50 % USA synteettisiä etfiä
50 % Pohjoismaisia ilmaisia rahastoja, josta ei tarvitse maksaa lähdeveroa

VS.

Globaali ETF


Koska ilmaiset nordnetin indeksirahastot eivät välttämättä pysy aina ilmaisina, oletan että niihin tulee 0,2 % kulu, mikä suunnilleen vastaa maailmaindeksin kulua. Lähdeveroetu säilyy. Lähdeverot optimoimalla voi säästää noin 0,3 % vuodessa. Mitä 0,3 % ero tekee salkulle vuosien saatossa? Sijoitustaipaleeni on mahdollisesti ikuinen, mutta käytetään 40 vuotta aikajänteenä, jolloin olisin 67v ja voisin esim. vihdoin haluta alkaa myydä reilulla otteella osakkeita, etten vedä ihan Roope Ankkoja.

Ajatellaan maailmaindeksille 7 % nominaalinen tuotto.

Ei-optimoitu salkku:



Lähdevero-optimoitu salkku:


Ero tuotossa on melkoisen suuri:

413 491 €

Tuo summa yksinään riittäisi monelle kattamaan vanhuuden elinkustannukset ellei kokonaan niin ainakin osittain. Pitäisi riittää varsinkin työeläkkeen päälle. Jos ei muuta niin tuolla saa varmaan jonkun velattoman asunnon. Tiedä sitten, millaiseen luukkuun tuo riittää 40 vuoden päästä, mutta kuitenkin.

Mutta onko tuo kuitenkaan mahdollista, kestääkö synteettisten etf:ien veroetu USA:an koko tuota aikaa? Hyvin mahdollista, että se kumottaisiin. Toisaalta ilmaiset indeksirahastot voivatkin olla tulleet jäädäkseen. Kilpailu välittäjien välillä on koventunut ja johtanut jo nyt ilmaisiinkin tuotteisiin. Sinänsä voisi ollakin mahdollista, että NN indeksirahastot pysyisivätkin ilmaisina. Tällöin 50 % salkusta kulut olisivat 0 %, eli 0,5 % ero maailmaindeksiin. Entä jos omistaisikin vain täysin ilmaisia rahastoja? Jos pääsisi nolla kuluilla, mikä olisi mahdollista pelkkiä NN indeksirahasto suomi, ruotsi ja norjaa ostamalla?

En jaksa liimata kuvia, mutta tulokset ovat:
7,5 % tuotolla: 3 981 079 €
7 % tuotto lainataan ylempää: 3 263 278 €.

Ero: 717 801 €

Pienillä kulusäästöillä on väliä indeksisijoittamisessa.


Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut bloggaukset

Miten kymmenkertaistin varallisuuteni 12 kuukaudessa ja miten melkein tuhosin sen

Kuva
Maaliskuu 2021 Herään herätyskelloon väsyneenä liian lyhyiden yöunien jälkeen. En taaskaan saanut nukuttua tarpeeksi, kuten niin monena yönä viimeisen vuoden aikana. Viimeinen asia mielessäni nukkumaan mennessä ja ensimmäinen herättyäni on Bitcoinin hinta.  Hyvin takertuneen käytösmallin mukaisesti avaan kryptovaluuttasovelluksen kännykältäni jännityksen- ja pelonsekaisin tuntein. Pystyn tuntea, kuinka adrenaliinia erittyy kehooni. Numerot näytöllä määrittävät tulevan päivän mielentilan. Yön aikana Bitcoin oli ensimmäistä kertaa koskaan ylittänyt 60 000 dollarin rajan. Samalla varallisuuteni oli kasvanut yli 450 000 dollarin. Avaan työtietokoneeni, jotta näyn olevani online työkavereille. Kahvin ja aamupalan kanssa analysoin Bitcoinin kurssikäyrää ja selaan Krypto-Twitteriä. Työt eivät kiinnosta minua pätkääkään. Yhden yön aikana varallisuuteni oli kasvanut usean kuukausipalkan verran. Oli töistä silti vielä jotain hyötyä. Sillä pystyi maksamaan kymmenien tuhansien sijoitusluottoja tar
Lue lisää

Yksinkertaistettu vai kuluoptimoitu salkku?

Koko kehittyneeseen maailmaan sijoittava rahasto on simppeli ja passiivisen indeksisijoittajan ideologian mukainen rahasto. Sellaisilla on kuitenkin yhteensä noin 0,5-0,6 % kokonaiskulut, mikä saattaa jäädä huomiotta, jos tuijottaa pelkkiä hoitokustannuksia. Lyhyesti sanottuna TER:n lisäksi tulevat kulut ovat transaktiokustannuskia, indeksin träkäyseroa sekä suurimmissa määrin lähdeveroja. Pienemmillä vuosikuluilla voi päästä sijoittamalla yksittäisten alueiden rahastoihin sekä synteettisiin rahastoihin. Kuinka paljon hyötyisin itse eri ajanjaksoina tarkasteltuna sillä, että pyrkisin optimoimaan kulut yksinkertaisuuden kustannuksella? Onko hyödyllistä luopua äärimmäisestä yksinkertaisuudesta kulusäästöjen takia? Kulut kannattaa minimoida, mutta sijoittaminen olisi hyvä pitää yksinkertaisena. Pahin vihollinen on sijoittaja itse. Luodaan malli salkku ja tarkastellaan tuloksia. Arvioidaan onko säästöhyöty vaivan arvoista. Edullinen ja yksinkertainen koko maailman kattava salkku olisi kahd
Lue lisää

Back to basics

En ole saanut rauhaa sijoittamisesta, vaikka olen yrittänyt. Kun antaa ylituoton kidalle pikkusormen, on vaikea olla tekemättä mitään. Paras tapa, miten sijoittajana voi olla tekemättä mitään, on hyväksyä markkinoiden tuotto, sillä kaikki muu on nollasummapeliä. Indeksisijoittamisen ja kapitalismin ehkä hienoin puoli on se, että se ei ole nollasummapeliä. Heräsin miettimään aikaa 10-20 vuoden päästä. Kun salkkuni on 500,000 € maksan kuukaudessa 245 € pelkkiä hallinnointikuluja Seligsonille. Miljoonan salkulla melkein 500 € kuukaudessa. Jos luetaan mukaan osinkojen lähdeverot, niin kokonaiskulut olisivat Seligsonilla miljoonan salkulla 750 € kuukaudessa. Miljoonan euron salkku on minulle ihan realistinen nykyisen salkun koon, historiallisen osakemarkkinan tuoton ja korkean säästöasteeni takia 10-15 vuoden sisällä. Haluanko maksaa 500 € kuukaudessa Seligsonille siitä, että he hallinnoivat vuodesta toiseen lähes staattista 25 osakkeen salkkua puolestani, vaikka salkun koko olisikin miljoo
Lue lisää

FIRE tavoitteeni, miksi tavoittelen ja miten aion päästä siihen

Kuva
Mikä on tavoitteeni sijoitustoiminnassa ja ennen kaikkea, miksi?  Varallisuus sivultani voi lukea seuraavat tiedot: Varallisuustavoit v uonna 2031: 1 000 000 €  Säästöaste 70 % Varallisuus tällä hetkellä kaikkineen on: 220 000 €  Lasken varallisuuteni myös asunnon, koska se on hyvällä paikalla ja sen arvo kasvaa. Se olisi myös hyvä sijoitusasunto, jos haluaisin pitää sen vuokralla jatkossakin, kun muutamme isompaan asuntoon. Miten ihmeessä pystyn lähes viisinkertaistamaan varallisuuden miljoonaan euroon 10 vuodessa? Uskon sen olevan mahdollista. Tavoite on asetettava korkealle, jotta voi osua edes lähelle. On oltava uskoa, sillä se antaa motivaatiota tehdä tarpeellisia asioita tavoitteen saavuttamiseksi. Mutta aloitetaan ensin tärkeimmästä kysymyksestä, eli miksi haluan saavuttaa miljoonan euron varallisuuden 10 vuodessa ollessani silloin 37-vuotias. Miksi? En ole unelma-alallani. En todellakaan koodannut 6 vuotiaana, enkä 15 vuotiaana, enkä edes 21 vuotiaana. Aloin koodamaan vasta jos
Lue lisää

Kohti itselle sopivampaa sijoitustapaa

Eilisen romahduksen aikana opin viimein, että ETF-sijoittaminen ei ole minua varten. Sormi oli koko ajan myyntinapilla. Mielestäni ETF:t eivät ole piensijoittajille parhaita. Ainakin meille, joille suuren sijoitetun kertasumman tappiolle meneminen harmittaa liikaa. Kurssikehityksen näkee reaaliajassa. On yksinkertaisesti liian helppo myydä, kun arvo sulaa silmien edessä. Myin Nordnetin ETF:t illan päätteeksi onneksi vain parin tonnin päivätappiolla. Yhteensä tappioita 140 000 euron sijoitukselle tuli noin 8000 euroa. Luovutustappioita on nyt siis noin 12 000 euroa vanhentumassa 2027 ja uudet 8000 euroa 2029. Kokeilen vielä perinteistä rahastosijoittamista. Päivitin varainhoitosuunnitelmaan, mihin sijoitan ja miksi.
Lue lisää