Laatufaktorilla riskikorjattua ylituottoa

Suunnitellessani sijoitussalkkuni strategiaa vuosien 2020 ja 2021 aikana tutustuin faktorisijoittamiseen. Lyhyesti, faktorit ovat osakkeiden jaotteluja tiettyihin luokkiin niiden ominaisuuksien perusteella. Ja tiettyjä ominaisuuksia omaavat osakkeet ovat historiallisen datan valossa tuottaneet paremmin kuin toiset. Faktoreita ovat mm. arvo, koko, tuottavuus, sijoituskonservatiivisuus, momentum.

Pelkästään historiallisen datan perusteella faktoreihin sijoittaminen kuulostaisi liian helpolta tavalta saavuttaa ylituottoa normaaliin markkinapainotettuun indeksiin nähden. Tietenkään pelkästään dataan pohjautuen faktoreita ei hyväksyttäisi tehokkaiden markkinoiden osaksi, vaan niille pitää löytyä hyviä riskipohjaisia ja/tai käytöspohjaisia syitä, joita ei pysty helposti arbitraasilla poistamaan. Mielestäni teoria kuitenkin eroaa käytännöstä huomattavasti. Akateemisten faktorien vienti osakerahastoon on ongelmallista. 

Reaalimaailmassa tulee esteitä ja hidasteita, kuten kulut, sijoitusvarallisuuden koko yms. Lisäksi on todella vaikea vakuuttua siitä, että kyseisen rahaston tapa toteuttaa faktoristrategiaa on toimiva pitkässä juoksussa. Kaiken päälle on vaikea uskoa, että maailman muuttuessa reilun 100 vuoden dataan pohjautuvat faktoritulokset eivät muuttuisi. Onhan nykyään paljon helpompi sijoittaa esim. pieniin osakkeisiin tai käyttää älykästä työkalua alihinnoiteltujen osakkeiden löytämiseksi, kuin ennen.

Muun muassa näistä syistä päädyin olemaan hakematta ylituottoa faktorisijoittamisella ja tyytymään markkinatuottoon. En voi luottaa siihen, että faktorin ylituotto säilyy enkä siihen, että kyseinen rahasto pystyy saavuttamaan preemion enkä edes siihen, että pystyisin itse pysymään faktoristrategiassa, jos se alituottaa perus markkinaindeksiin verrattuna vuodesta toiseen. Näin on käynyt esim. valuella viimeisen 10 vuoden aikana. Luettuani ja pohdittuani suuren osan vapaa-ajastani sijoitusta ja sen teoriaa parin vuoden ajan, uskon kuitenkin nyt saavuttaneeni sellaisen vakaumuksen eräästä faktorista, että aion ottaa sen osaksi ikisalkkuni sijoitusstrategiaa.

Quality / laatu -faktori. Kiteytettynä: laadukkaat firmat tuottavat paremmin kuin vähemmän laadukkaat firmat. Quality firmoilla on kovat katteet, tasaiset tuotot, ovat tehokkaita, on vähän velkaa ja on vahva kassa. Tämä faktori on saanut akateemikot aivan hämilleen, sillä se sotii tehokkaiden markkinoiden teoriaa vastaan. Firman laatuhan pitäisi olla jo osakkeen hinnassa. Ja halvempien osakkeidenhan pitäisi tuottaa paremmin kuin kalliiden osakkeiden. Quality faktor on tuonut ylituottoa erittäin tehokkaasti ja pysyvästi siitä huolimatta, että sen firmat ovat usein korkeasti hinnoiteltuja kasvuyrityksiä ja laajasti analysoituja ja seurattuja.

Tässä jotain perusteita, miksi uskon quality faktorin olevan kaikkien faktoristrategioiden aatelia ja systemaattisen sijoittamisen parhaimmistoa, sekä samalla ainoita tapoja piensijoittajan voittaa markkinapainotettu indeksi ilman suurempaa riskiä:

• Quality faktorin ylituotto on merkittävää myös isoissa yhtiöissä, toisin kuin monella muulla faktorilla, jonka ylituotto tapahtuu enimmäkseen pienissä yrityksissä. Tämä on passiiviselle indeksisijoittajalle erityisen tärkeää, koska suurin osa rahoista on markkinapainoisesti isoissa yrityksissä. Pieniin yrityksiin sijoittaminen taas aiheuttaa isompia kuluja, eikä passiivinen indeksirahasto oikein pysty sijoittamaan kovin pieniin firmoihin aiheuttamatta merkittäviä kuluja.
• Quality faktori on tuottanut osakemarkkinoiden historiassa markkinapainoa paremmin sekä nousu, että laskumarkkinoissa. Toisin kuin muut faktorit, se ei ole altis pitkille alituoton kausille tai isoille romahduksille. Sen ylituotto on erityisen vahvaa laskumarkkinoissa.
• Quality ja value yhdistämällä, eli ostamalla laatufirmoja halvalla, voidaan teoriassaa suurilta osin selittää esimerkiksi Warren Buffetin ylituotto. Jos siis quality indeksiä saisi halvalla, kannattaisi siihen panostaa niin sanotusti ihan vitusti. Jopa halvan sijoituslainan käyttö laatufirmoihin on suotavaa. Warren on tykännyt myös tätä harrastaa. Nordnetissa voin saada halpaa lainaa, jos minulla on laajaksti hajautettu portfolio. Romahduksissa quality firmat pysyvät paremmin pinnalla, kuin markkinapainotettu indeksi, josta päästään seuraavaan pointtiin.
• Quality maailmaindeksillä on huomattavasti parempi riskikorjattu tuotto, kuin markkinpainotetulla yleisindeksillä. Sillä on parempi sharpe luku kuin millään muulla faktorilla. Valuella on ollut absoluuttisesti kovin preemio, mutta sen sharpe on ollut heikompi kuin qualityllä. Maailmaindeksillä on syvemmät romahdukset, kuin quality indeksillä. Pienemmästä volatiliteetistä huolimatta laatuindeksi tuottaa paremmin pitkällä tähtäimellä. Markkinapainoisen yleisindeksin volatiliteettiriskiä ei siis palkita quality indeksiin nähden, joten sitä ei kannata datan valossa ottaa.
• Markkinapainotettu blend-indeksi on paras kuva markkinoista. Se on osakemarkkinoiden peilikuva. On luonnollista, että markkinapainotetun yleisindeksin arvostetuimmat osakkeet ovat myös quality indeksin isoimpia osakkeita. Historia näyttää, että quality indeksi seuraa hyvinkin tarkasti yleisindeksiä. Niiden suurimmat osakkeet ovat lähes samoja. Tämä on hyvä quality faktorisijoittajan käyttäytymisen kannalta, sillä on paljon helpompi pysyä faktoristrategiassa, kun sen tulos ei eroa hurjasti yleisindeksistä. Tämä on tärkeä syy, miksi olen valmis omaksumaan quality strategian ihan jopa salkkuni core holdingiksi, toisin kuin vaikka valuen tai momentumin, jotka eroavat paljonkin yleisindeksistä.
• Quality faktori on tuottanut 1963-2020 USA:ssa 2,8 % vuodessa ylituottoa ei-quality osakkeisiin nähden. Quality faktori on tuottanut ylituottoa kaikissa kehittyneissä maissa, paitsi Uudessa Seelannissa.
• Quality faktorin preemio on historiallisesti ollut hiukan heikompi, kuin valuen, mutta paljon paremmalla riskikorjatulla tuotolla. Itselleni quality on sopivampi kuin value. On henkisesti huomattavasti helpompaa sijoittaa laadukkaisiin hyvin pärjääviin yhtiöihin, kuin syrjittyihin markkinoiden sylkykuppeihin. 
• Strategian transaktiomäärä on suhteellisen pieni, koska yrityksen tuottavuuslaskuihin käytetyt lukuarvot eivät muutu kovin nopealla aikataululla. Siksi sen transaktiokulut eivät ole paljon suuremmat, kuin yleisindeksillä.
• World quality ETF:n träckäysero yleisindeksiin verrattuna on noin 0,05 % - 0,1% huonompi. Ero selittynee korkeammilla transaktiokustannuksilla.
• Halvin UCITS maailman kattava quality ETF on 0,25 % TER xtrackers world quality. Se on siis vain 0,06 % kalliimpi, kuin saman tarjoajan yleisindeksi xtrackers msci world 0,19% TER:llä.
• Yhteensä voidaan siis olettaa world quality etf:n maksavan 0,1-0,15% enemmän. Tämä systemaattiseen strategiaan perustuva salkunhoito, jossa luovutaan heikommista firmoista ja otetaan parempia firmoja tilalle ei siis maksa tuon enempää.

Riskipohjaisia selityksiä quality faktorille on ainakin kaksi:

1. Tuottavammat yritykset tuppaavat olemaan kasvuyrityksiä, joiden hinnoittelussa pitää projektoida tuottoa kauas tulevaisuuteen, mikä on epävarmaa ja näin ollen riskistä.
2. Yrtiyksen korkea tuottavuus houkuttelee enemmän kilpailua, joka uhkaa tuottoja.

Eräs käytösmalleihin pohjautuva selitys on ns. ankkurointi, eli osakeanalysoijat ja muut sijoittajat eivät reagoi tarpeeksi nopeasti hyviin tuloksiin, jolloin quality osakkeilla on esiintyy hetkellisiä alihinnoitteluja.

Kuten näkyy, ei erityisen vakuuttavia ja varmoja selityksiä tälle tehokkaiden markkinoiden hypoteesia vastaan sotivalle faktorille ole. Quality faktori on mielestäni "maalaisjärjesllä" helppo ymmärtää: paremmat firmat tuottavat paremmin kuin huonommat firmat. Se sotii tehokkaita markkinoita vastaan, mutta maalaisjärjellä ns. juntin logiikalla se kuulostaa varsin luontevalta. Ehkä eräs syy olisi yksinkertaisesti se, että hyvät firmat menevät harvemmin konkurssiin ja kestävät paremmin markkinoiden paniikkia, jolloin ne tippuvat vähemmän kuin yleismarkkinaindeksi, jossa on myös huonoja firmoja mukana.

Voiko preemio elää jatkossakin? Jos yhä useampi alkaa sijoittaa quality indeksiin, nousevat niiden osakkeiden hinnat liian korkeaksi ja tuotto-odotus laskee. Eli kenties preemio katoaa tai pienenee tulevaisuudessa, mutta silti mielelläni sijoitan ajallisella hajautuksella maailmanlaajuisesti maailman parhaimpiin yrityksiin. En usko, että ainakaan hyvin pitkässä juoksussa tällä strategialla tulee häviämään yleisindeksille. Koska UCITS sijoittajille tarjolla olevat World Quality ETF:t seuraavat melko tarkkaan yleisindeksiä, on niissä lisäksi helppo pysyä. Mikäli yleisindeksiä saisi jollain USA:ssa tyypillisillä hinnoilla kuten alle 0,05 % TER, niin saattaisin pitää quality etf hintoja liian korkeina. Mutta koska UCITS world etf:istäkin joutuu maksamaan 0,2 %, ei tunnu pahalta maksaa 0,25% (xtrackers) tai 0,3% (ishares) world quality etf hintaa.

Harkitsenkin tässä osan yleisindeksistä korvaamista quality etf:illä, koska se näyttää olevan sekä historiallisten lukujen valossa, että maalasijärjellä ajateltuna yksinkertaisesti parempi valinta, kuin perus yleisindeksi. On hienoa, että voimme hyvin yksinkertaisesti ja halvasti sijoittaa nykyään maailmanlaajuisesti tällaiseen systemaattiseen strategiaan. Siksi näyttää siltä, että en voi olla käyttämättä tätä tilaisuutta hyödyksi.

Olen jo valinnut ja lukinnut sijoitusstrategiani superluoton mahdollistavaan maailmaindeksisalkkuun. Koska salkkuni on vasta reilu kymmenen tuhannen arvoinen ja koko salkkuni on tällä hetkellä miinuksella sekä saan hyödyntää Nordnet private bankin etuja, saan vaihdettua pari kalleinta perus maailma etf:ää quality rahastoihin edullisesti. Verovähennykset kattavat myynti ja ostojen hinnat helposti. Ärsyttää jo valmiiksi se vittuilu, mitä tulen saamaan, kun en taaskaan pysy strategiassa. En tahdo kuitenkaan olla jääräpää, kun minulla on selkeä vakaumus uuden tiedon valossa päätyä itselleni optimaalisempaan ratkaisuun. Mikäli sijoitukseni olisivat jo plussalla ja myynti aiheuttaisi veroja, en myisi mitään, vaan lisäisim salkkuun uudet rahastot.

Uusi tavoitesalkku, jossa korvattu kaksi kalleinta world etf:ää (0,19 % TER ja 0,20 % TER) kahdella identtisellä world sector neutral quality etf:llä IS3Q ja XDEQ. Tahtoisin korvata kaiken yleisindeksin qualityllä, mutta se ei toistaiseksi ole mahdollista, jos haluaa säilyttää superluoton parhaan tason. Siksi joudun jättämään halvimman yleis-ETF:n salkkuun (VGVF):

IS3Q 17,5 %

XDEQ 17,5 %

SPPW 17,5 % (tämän korvaa WVAL myöhemmin)

VGVF 17,5 % 

IUSN 15 %

IS3N 15 %

Lisäksi seuraan, milloin WVAL tulisi Nordnetiin. Se on SPDR:n world value ETF, mutta quality screenillä. Olen pyytänyt Nordnetilta sen lisäämistä. Se olisi erinomainen lisä salkkuun ja lähellä Buffet-sijoittamista, laatufirmoja halvalla. Jostain syystä sitä ei ole Xetrassa vaan pelkästään Lontoon ja Amsterdamin pörsseissä. Ehkä siksi ei vielä Nordnetissa.