Puhelu Seligsonin Brands -rahaston salkunhoitajan kanssa.

Päädyin eilen tuon videon katsomisen jälkeen lähettämään Seligsonille viestin, missä kuvasin löydöksiäni akatemiasta brändisijoittamisesta. Halusin vain varmistaa, että heillä on tuo tieto ja jos siitä olisi vaikka hyötyä Brandsin hallinnoinnissa. Nuo ovat aika uusia tutkimuksia viime vuosilta (https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4146667 ja https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2405844018321789?ref=pdf_download&fr=RR-2&rr=8aef1162ca7c70fd).

Yllätyksekseni Kare soitti privaattipuhelimellaan suoraan mun numeroon tänään työpäivän jälkeen (pointsit siitä!). Juteltiin ainakin tunti Brandsista, indeksisijoittamisesta, alan kehityksestä, Seligsonista yms. Sain kysellä vähän tarkempia tietoja Brandsista ja teitä varmaan kiinnostaa kuulla, niin tulin nyt tänne kirjoittamaan, vaikka olenkin korkeassa kuumeessa juuri. Siksi pidän nyt lyhyenä.

Halvalla ostot brändiarvon ja markkina-arvon suhteessa? Kyllä se kuuluu heidän metodologiaan epäsuorasti, koska jos yrityksen arvo laskee niin, että brändiarvo muodostaa suhteellisesti suuremman osan heidän mallissaan yrityksen arvosta, niin sellaisia voi salkkuun päätyä.

Tästä käytännön esimerkki Amazonista viime vuonna. Amazon päätyi salkkuun, kun sen kurssi oli pudonnut niin merkittävästi, että sen brändiarvo vastasi heidän metodologiassaan tarpeeksi suurta osaa yrityksen arvosta. Eli tarkoitus on sijoittaa firmoihin, joiden tuloksesta nimenomaan brändi selittää suuren osan.

He seuraavat pitkin vuotta brändiarvojen kehityksiä ja vuoden lopussa tekevät tasapainotukset ja mahdolliset osakkeiden vaihdot toisiin. Osakkeiden vaihdot tehdään erittäin suurella harkinnalla. Uusien osakkeiden ja vanhojen poistossa huomioidaan vähän toimialajakaumaa niin, että ei pääse muodostumaan liian suurta keskittymää, esim. liikaa teknofirmoja tai liikaa autofirmoja. Myös rahaston viiden suurimman position osalta tehdään samaa tarkastelua ja hajautusta.

Heidän metodologiansa on mekaaninen ja sitä on kuvattu videolla ja aiemmassa viestissä. Mutta kuten edellä kuvasin, niin ei täysin mekaaninen, vaan salkunhoitajien harkintaa käytetään myös.

Itse osakkeet ostetaan sieltä, mistä tehokkaimmin ne saadaan. Eurooppalaiset firmat ostetaan pääsääntöisesti näiden kotimaistaan. USA firmat ostetaan USA:sta, eikä esim. Saksasta. Korealaiset on ostettu suoraan Koreasta. Mutta esim. UK-firmat on ostettu muualta, jotta vältytään brittien leimaverolta.

Huomautan tässä vaiheessa, että yleiskuva heidän toiminnasta kuulosti todella fiksulta ja tarkkaan harkitulta, missä asiakas on keskiössä. Esimerkiksi osakelainauksen tuotot menevät rahastolle.

Kuulin myös pientä huhua siitä, että passiivisten rahastojen kuluihin olisi tulossa tarkastuksia pian. Älkää kuitenkaan laskeko tämän varaan, jos päätös siitä pyörtyisikin. Pidetään huhuasteella tämä vielä. Mutta käsitin, että pitkästä ajasta ei puhuta.

Seligsonin Brands ja Pharma -rahastot ovat alunperin Anders Oldenburgin ideoimia ja noudattavat edelleen hänen suunnittelemaansa sijoitusstrategiaa. Ei ihme, että hän myös Brandsista kuulemma pitää nykyäänkin.

Rahaston lakkautusriskistä sain vahvat vakuuttelut, että sen todennäköisyys on nolla. En itse toki pidä sitä täysin mahdottomana, mutta ainakin vähensi omaa huolta siitä hieman.

Henkilökunta Seligsonilla ei saa alennusta hallinnointipalkkioista, vaan kaikki ovat samalla viivalla.

Puhuttiin myös siitä, kuinka heidät on jopa yllättänyt se, kuinka pysyviä brändiyhtiöiden brändiarvot tuntuvat olevan ja että pitkän ajan sijoitusstrategiaan brändiyritykset voivat sopia erinomaisesti.

Puhuttiin lisäksi paljon muusta, kuten indeksirahastojen piilokuluista (jotka eivät Brandsia koske) ja DFA:n ja Avantiksen uusimmista fiksummista indeksin kaltaisista rahastoista sekä yleensä ottaen Seligsonin kustannuskilpailukyvystä nykymaailmassa, jossa valtava hintakilpailu on päällä indeksirahastojen osalta.

Tässä osa, mitä mieleen tulee. Jätin sanomatta paljon asioita, jotka jo tulevat esiin noissa tutkimuksissa.